Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Lähijunaliikenteen matkustajat ovat kärsineet kuukausia junien myöhästelystä ja vuorojen peruuntumisista. Syitä niihin on monia, joista merkittävin on pula veturinkuljettajista.

VR:n lähiliikenteen johtaja Anu Punola kertoo, että henkilökuntavaje johtuu siitä, että kesän jälkeen kuljettajia lähti muun muassa opintovapaalle ja muihin tehtäviin eikä siihen osattu varautua.

Henkilöstövajeeseen saadaan vihdoin helpotusta ensi keväänä. Ensimmäinen kuljettajakurssi alkoi 1. marraskuuta ja toinen alkaa tammikuussa.

Normaalisti kurssi kestää yhdeksän ja puoli kuukautta. Mutta koska kuljettajapula on Punolan mukaan ankara, ensimmäiseltä kurssilta valmistuvat 12 kuljettajaa voivat aloittaa HSL:n lähiliikenteessä jo 5,5 kuukauden koulutuksen jälkeen maaliskuun puolivälissä.

– Heidän koulutustaan on tarkoitus jatkaa myöhemmin niin, että he pätevöityvät myös muihin lähiliikenteen juniin.

Muita lähiliikenteen junia ovat muun muassa Helsingistä Riihimäelle kulkeva R ja Lahteen kulkeva Z-juna.

Koulutus on oppisopimusopiskelua Kouvolassa ja siihen kuuluu muun muassa simulaatioharjoittelua.

– Turvallisuusasioita korostetaan, Punola sanoo.

Veturinkuljettajakurssille, jota ei ole järjestetty moneen vuoteen, haki lähes 400 kiinnostunutta.

– Monelle veturinkuljettajan ammatti on haaveammatti, Punola tietää.

Tammikuun kurssilaisten määrää ei vielä tiedetä, koska hakijoiden soveltuvuusarvionti on vielä kesken.

VR on yrittänyt paikata henkilöstövajetta teettämällä ylitöitä, mutta kun päälle ovat kaatuneet myös muun muassa sairauslomien tuuraus, kuljettajat ovat väsyneet. Siitä kertoi Raun Helsingin veturinkuljettajien osaston puheenjohtaja Lassi Narinen Vantaan Sanomille. Haluja ja joustoa ylitöihin ei enää ole ja työilmapiirikin on huono.

VR:n ja veturinkuljettajien välejä hiertää aiemmin työaikaan kuuluneen ruokatauon muuttuminen palkattomaksi. Narisen mukaan se pidentää työpäivää noin tunnin eikä siitä saa palkkaa.

Taustalla on HSL-liikenteen kilpailutus, jonka VR voitti. Punola sanoo, että VR joutui sitoutumaan kustannusten alentamiseen ja sitten nipistämään kulujaan, joiden yhtenä osana oli veturinkuljettajien "työvuorojen tehostaminen".

Punola toteaa, että palkaton ruokatauko on monella alalla arkipäivää. Hän ei kuitenkaan sano asiasta sen enempää, sillä sitä käsitellään piakkoin Helsingin käräjäoikeudessa.

– Olemme koko ajan hakeneet ratkaisua työvuorojen parantamiseksi myös neuvottelemalla. Ja uskon edelleen, että se löytyy neuvottelemalla ja saamme veturinkuljettajien vuoroja kohtuullisemmaksi.

VR vastaa vuorokaudessa 900 lähijunavuoron ajamisesta. Niistä HSL-alueen vuoroja on 700.