Kirjaillisuus: Länsivantaalaisuus näkyy vahvasti Irlannissa asuvan kirjailijan dekkarisarjassa.
Markus Ahosen dekkarikirjasarjan tuorein osa Anna pahan kiertää ammentaa kirjailijan omasta nuoruudesta 1980-luvun lopun Martinlaaksossa. Etenkin yläastevuosiaan hän kuvaa ”rasittaviksi”.
– Silloin näin kaikenlaista, mitä tapahtui. Ei tämä kaikkein pahin paikka ollut, mutta oli täällä sellaista ilmapiiriä, viittaa Ahonen kirjassa yhdeksi teemaksi nousevaan nuorten pahoinvointiin ja syrjäytymiseen.
Aihe on noussut viime aikoina esiin esimerkiksi Koskelan teinisurman myötä. Ajankohtaisuus oli sattumaa, sillä kirjan juoni oli viimeistelty jo aiemmin.
– Ensimmäinen versio lähti sisään (kustantajalle) sillä viikolla, kun edellinen kirjani ilmestyi maaliskuussa 2019, Ahonen kertoo.
Saadun palautteen perusteelta Ahonen kehitteli tarinaa eteenpäin omien ajatustensa ja kustannustoimittajan palautteen pohjalta.
Yksi lisätty osuus syntyi Martinlaakson-vierailulla kaksi vuotta sitten. – Yhtenä sunnuntaina tuli olo, että nyt lähtee käyntiin. Samalla sysäyksellä tulivat kaikki ne yhden ihmisen näkökulmaluvut.
Ahosen nuoruuden ympäristön vuoksi fiktiivinen helsinkiläinen rikosylikonstaapeli Markku Isaksson päätyy tutkimuksissaan usein Länsi-Vantaalle.
– On hauska sijoittaa tarina tänne, kun on näillä kulmilla pyörinyt parikymmentä vuotta.
Tuttujen paikkojen lisäksi Ahonen hyödyntää hänelle tuttuja henkilöhahmoja.
– Mikään ei ole yksi yhteen. Eri hahmoissa on minua. Jonkin verran voi olla luonteenpiirteitä ihmisistä, joita olen tuntenut.
Ahonen on asunut pitkään Irlannissa. Kaupunkien muuttuminen tuo vaikeutensa kirjoittamiseen. Hän pyrkii kiertämään sopivia tapahtumapaikkoja Suomessa käydessään.
Lue lisää: Markus Ahonen kirjoitti murhan Martinlaaksoon
Joskus muutokset pääsevät yllättämään Ahosen. Hän kertoo sijoittaneensa Bulevardin Kahvisalongin sivumainintana erääseen teokseensa.
– Kirjan ilmestyessä sitä ei enää ollut. Toisaalta, ellei mainita tapahtumavuotta, niin olisihan se voinut olla, Ahonen hymyilee.
Ahosen Isaksson-kirjat valmistuvat limittäin. Tällä hetkellä materiaalia on kolmeen kirjaan. Hän kerää aineistoa jatkuvasti. Kansioista löytyy tekstinpätkiä, lehtileikkeitä ja tutkimustietoa.
– Silloin kun materiaalia on tarpeeksi, totean, että tästä saa kehiteltyä juoniaihiot, kertoo Ahonen.
Toimittajataustansa Ahonen kokee auttavan kirjojen tiedonhankinnassa ja ideoinnissa. Esimerkiksi Syyrian-juttukeikan kohtaamiset siirtyivät vuoden 2016 Sydämenmurskajaiset -kirjaan.
Kaunokirjallisen ja journalistisen tekstin välillä pujottelua Ahonen ei koe hankalaksi. Kirjasarjan edetessä hän on lähtenyt leikkimään kielellä enemmän. Nykyään hän nauttii enemmän kaunokirjallisen kuin uutistekstin kirjoittamisesta.
– Se on ollut intohimona pohjilla nuoresta lähtien, toteaa Ahonen.
Markku Isakssonin siirtämisestä ruudulle on Ahosen mukaan ollut joitain keskusteluja vuosien varrella. Kirjailijaa ajatus kiehtoo.
– Olen ollut elokuvien suurkuluttaja lapsuudesta lähtien. Päässä on aina ollut ajatus, miten tämä kääntyisi käsikirjoitukseksi.
Ahonen on jättänyt seuraavan Isaksson-kirjan pohjan kustantajalle viime joulukuussa. Kirja oli ollut pitkälle kirjoitettuna ennen koronakriisiä, joka aiheutti muutoksia.
– Ei kirja pyöri pandemian ympärillä, mutta tiettyjä viitteitä tuli.
Isakssonin tulevaisuutta pidemmällekin on suunniteltu. Ahosen mukaan seuraavat kolme neljä osaa ovat hänellä tiedossa, mutta järjestys on avoin.