Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kari Puustinen halusi hoitaa muistisairaan vantaalaisen äitinsä asioita ja siitä seurasi kuukausia kestänyt pitkä piina – "Olin kuin Liisa Ihmemaassa"

Virasto: Edunvalvontapäätöksen saaminen vaati paljon aikaa ja työtä.

Edunvalvontapäätöksen saaminen kesti yli yhdeksän kuukautta. Vantaalaiselle muistisairaalle äidilleen edunvalvontaa hakenut Kari Puustinen toteaa prosessin saaneen välillä jopa tragikoomisia piirteitä.

Puustinen kertoo muistisairaan omaisille tutun tarinan siitä, kuinka hänen äitinsä toimintakyky mureni noin kymmenen vuoden aikana pala palalta.

Lopulta asioiden hoito ei enää onnistunut ja raha-asioiden hahmottaminen oli mahdotonta. Omaiset päättivät tehdä edunvalvontailmoituksen ja Puustinen oli valmis ottamaan vastuun äitinsä asioiden hoitamisesta.

Edunvalvontailmoitus tehtiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) verkkosivuilla elokuussa 2020. Edunvalvontaa varten Puustinen tarvitsi tietoja äitinsä asioista pankilta ja verottajalta.

– Niiden hankkiminen oli hyvin vaikeaa, koska en ole äitini edunvalvoja. Äidilläni ei ollut nettipankkitunnuksia, joten verkon kautta emme pystyneet yhdessä hankkimaan mitään tietoja.

Prosessi oli todella turhauttava ja sai välillä omituisia piirteitä, kuvaa Puustinen.

Olin kuin Liisa Ihmemaassa.

– Olin kuin Liisa Ihmemaassa. Minun käskettiin hankkia edunvalvontaa varten tietoja, mutta kukaan ei voinut auttaa minua, koska en ollut edunvalvoja.

Omat ongelmansa tarvittavien tietojen saamiseen toi se, ettei Puustisen äiti kokenut olevansa sairas tai tarvitsevansa apua asioidensa hoitamiseen.

Puustinen ihmettelee, miksei edunvalvontailmoituksen tehdessään voi oikeuttaa DVV:a tietojen hankkimiseen muun muassa pankeilta.

Ylitarkastaja Marjukka Mannio vastaa, että DVV:lla on kyllä holhousviranomaisena oikeus tietojen hankkimiseen pankilta ja verottajalta.

– Lisäselvityksiä saatetaan pyytää hakijalta itseltään tai edunvalvontailmoituksen tehneeltä esimerkiksi siksi, ettemme tiedä, minkä pankin asiakas henkilö on.

Tammikuun lopussa vuonna 2021 Puustinen sai puhelun.

– Virkahenkilö kysyi, onko edunvalvonta-asia vielä ajankohtainen. Vastasin, että kyllä on. Äitini ei ole kokenut ihmeparantumista muistisairaudesta eikä hän ole kuollut.

Soittaja pyysi lupaa tarkistaa Puustisen luottotiedot. Edunvalvojaksi aikova voi ylitarkastaja Mannion mukaan antaa suostumuksensa luottotietojen tarkastamiseen jo samalla kertaa, kun jättää suostumuksensa edunvalvojan tehtävään.

– Vapaamuotoisesti kirjoitetuista suostumuksista tämä jää valitetttavasti yleensä puuttumaan ja joudumme pyytämään suostumuksen erikseen.

Puustinen ihmettelee, miksi lupaa luottotietojen tarkistamiseen kysyttiin vasta viisi kuukautta edunvalvontailmoituksen jättämisen jälkeen.

Päätöstä edunvalvonnasta ei kuulunut vielä maaliskuussa vuonna 2021.

– Äidin tiliin ei ollut hakemuksen pitkänä käsittelyaikana käyttöoikeutta kellään ja yksittäisen laskun maksaminenkin oli painajaista, Puustinen kertoo.

DVV:sta muistutetaan, että aina kun joku muu kuin henkilö itse tekee edunvalvontailmoituksen, asiaa käsittelee myös tuomioistuin. Niin tapahtui myös Puustisen tapauksessa ja se lisäsi käsittelyaikaa.

Toukokuussa vuonna 2021 päätös viimein saapui ja Puustisesta tuli äitinsä edunvalvoja. Aikaa ilmoituksen tekemisestä oli kulunut yli yhdeksän kuukautta.

– Kokemukseni perusteella kannustan kaikkia olemaan edunvalvonta-asioissa liikkeellä aikaisessa vaiheessa, Puustinen toteaa.