Korjaaminen kesti pari vuotta ja nyt sen kuudessa asunnossa on asuttu runsas vuosi. Se on Paviljonki 2, toinen entisen maatalouden tutkimuslaitoksen asuinkäyttöön korjatuista toimisto- ja asuintaloista Jokiniemessä.
Vuonna 1909 valmistuneessa jugendhuvilassa näkyy historian kunnioittaminen, viimeistelty työnjälki ja mahdollisimman ekologinen rakentaminen.
Timo ja Tarja Lipiäinen muuttivat Paviljonki 2:een omakotitalosta Simonkylästä, vaikka tarkoitus oli lähteä Helsinkiin.
– Katsoimme asuntoa Töölöstä, mutta niissä ei ollut saunaa, autopaikkaa eikä ehkä parvekettakaan, Timo Lipiäinen aloittaa.
Ei Jokiniemessäkään ole huoneistokohtaista saunaa, mutta on taloyhtiön sauna, jonka saa napsauttaa päälle silloin, kun itse haluaa. Saunan yhteydessä on myös kaikkien asukkaiden käytössä oleva klubihuone, joka on tehty entiseen mullan sekoitushuoneeseen.
Eikä Lipiäisillä ole Vantaalla parvekettakaan, mutta on oma katettu kasvihuone viihtyisällä pihalla, josta näkee peltomaiseman kohti Keravanjokea.
Täällä on kiva asua!
Heikki Nikku
Lisäksi Lipiäisillä on autotalli ja sen kyljessä viinikellari, joihin pääsee suoraan asunnosta sisäkautta. Bonuksena on näppärä matka Keimolan golfkentälle ja mökille Etelä-Karjalaankin pääsee lähtemään ilman Helsingin keskustan ruuhkia.
Ei ihme, että Lipiäisten suut ovat messingillä 121 neliön asunnossaan, jonka huonekorkeus on huima 3,40 metriä.
Se että Lipiäiset päätyivät Jokiniemen, sai alkunsa sattumoisesta kävelyreissusta, joka kulki korjauksessa olleiden jugend-talojen ohi.
Paviljonki 2:n keittiöt on remontoitu vanhaa vaalien. Armi Suojanen
Heikki Nikku päätyi Paviljonki 2:een Helsingistä Hietalahdenkadulta, jossa hän ja vaimo ehtivät asua pari kuukautta sen jälkeen, kun he olivat myyneet omakotitalonsa Tuusulasta.
– Tytär tuli katsomaan asuntoa tänne ja me tulimme mukaan.
Kaupat tehtiin lopulta kahdesta asunnosta.
– Täällä on kiva asua! Nikku kehuu.
Kodin hyvät puolet ovat muutoin samat kuin Lipiäisillä, mutta Nikulla ei ole autotallia eikä viinikellaria, sillä kaikki asunnot eivät ole samanlaisia.
Puretut, Pietarissa lyödyt, tiilet käytettiin toisaalla uudelleen. Kyösti Siponen osti Jokiniemen Paviljongin poikansa, arkkitehti Pauli Siposen kanssa. Armi Suojanen
Paviljonki 2:ssa asuu myös Kyösti Siponen, joka osti Paviljonki 2:n saneerattavaksi yhdessä poikansa, arkkitehti Pauli Siposen kanssa. Arkkitehti Siponen on tunnettu korjaussuunnittelun osaaja.
Kyösti Siponen toimi hankkeessa rakentamisen vetäjänä. Hän konsultoi projektissa aliurakoitsijoita ja tuntee rakennuksen sekä sen korjaamisen läpikotaisin.
– Tämä on ollut iso saneeraus.
Pavijongin yksityiskohdissa näkyy historia, vaikka tekniikka on uutta. Armi Suojanen
Ilmanvaihto muutettiin takaisin painovoimaiseksi, haitta-aineet poistettiin kaikkialta ja välipohjista muun muassa orgaaninen aines. Siponen kertoo, että välipohjia rakennettaessa käytettiin kierrätyslasista valmistettua vaahtolasia.
– Keittiö-kalusteet sekä kaikki ovet, kaiteet ja jalkalistat ovat suomalaisen ammattipuusepän tekemiä.
Huvilassa on myös valtava määrä historiallisia yksityiskohtia ja suunnittelun hienouksia, kuten suojellun porraskäytävän alkuperäiset laattalattiat.
Jokaisella asunnolla on oma kasvihuone. Armi Suojanen
Arkkitehti Siponen on halunnut jättää asukkaiden yhteiskäytössä oleviin tiloihin rouheaa kerroksellisuutta. Modernia aikaa edustaa esteettömyydestä huolehtiva hissi, jonka kori muistuttaa tyyliltään aikaa yli sata vuotta sitten.
– Kotimaista työtä ja yrityksiä käytettiin niin paljon kuin mahdollista. Ja kaikki mikä purettiin, pyrittiin käyttämään uudelleen, kuten purkutiilet, Siponen jatkaa.
Alkuperäiset, Pietarissa lyödyt savitiilet istuvat mallikkaasti uusien viereen muun muassa kellarin käytävässä.
Huvilan suojellun, uudelleen käsin rapatun julkisivun väriksi valittiin vanha roosa, vaikka rakennus on ehkä alun perin ollut valkoinen. Museovirasto hyväksyi sen.
– Onhan talo kulttuurihistoriallinen arvorakennus. Sen pitää näkyä ja tuntua, Siponen toteaa.
5
