Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna, Suomen metsästäjäliitto tiedottaa.
Villisian kannanhallinta on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, sillä päästessään Suomeen afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi suuria vahinkoja.
Lisäksi metsästäjäliitto tiedottaa, että suuri villisikakanta tekisi taudin leviämisen estämisestä erittäin vaikeaa.
– Jos villisikakanta kasvaa kovin suureksi, sitä on vaikea pitää enää kurissa, metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen tähdentää metsästäjien etujärjestön tiedotteessa.
Kannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2021 noin 3 400 villisikaa, metsästäjäliitto tiedottaa Luken tietoihin viitaten.
Villisikojen saalismäärä oli 1.8.2020-31.7.2021 yhteensä 1 343. Villisikojen saalismäärä kasvoi vuotta aikaisemmasta reilulla sadalla.
Afrikkalainen sikarutto saapui EU:n alueelle 2014 ja sen jälkeen ruttoa on tavattu jo 13 jäsenmaassa.
Vuosien 2016–2020 kesäkuun välillä tautiin on kuollut yhteensä 1,3 miljoonaa sikaa.
Taudin saapuminen maahan aiheuttaisi suuret tappiot sikataloudelle ja toisi mukanaan alueellisia metsästysrajoituksia.
Liitto tiedottaa myös, että sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti pitkin Eurooppaa muistuttaa siitä, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa.
Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna eli villisikoja on eniten Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta villisikalaumoja on havaittu muuallakin Suomessa, liiton tiedotteessa kerrotaan.
Ruokaviraston sivuilla ilmoitetaan, että afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa ASF-virus.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.
ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoja, Ruokavirasto huomauttaa.
Vuosina 2015–2021 Ruokavirasto on tutkinut yli 4 000 villisikaa ja toistaiseksi yhtään ASF-tautia kantavaa villisikaa ei ole löydetty.
Ruokavirasto kertoo, että afrikkalaista sikaruttoa esiintyy muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa, Italiassa, Saksassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Serbiassa.
Ruokavirasto kannustaa lähettämään näytteitä kuolleina löydetyistä tai metsästetyistä villisioista.
Jos virusta löydetään kuolleesta villisiasta, astuu välittömästi voimaan erilaisia alueellisia metsästysrajoituksia ja hygieniasuosituksia.
– Nämä rajoitukset tulevat vaikuttamaan paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arkipäivään huomattavasti, Chris Karppinen sanoo liiton tiedotteessa.
Metsästäjäliiton sivujen mukaan villisian on paino vaihtelee 80 ja 230 kilon välillä.
Välillä ääni voi varsinkin nuoremmilla sioilla nousta kimakaksi kiljunnaksi, liitto ilmoittaa.
