Valtuutettu väittää: Takit ovat kääntyneet vaalien jälkeen ratikka-asiassa – näin vastaavat takinkäännöstä syytetyt vantaalaisvaltuutetut

Vantaan ratikan suunnittelun jarruttamista maanantaina valtuuston kokouksessa esittänyt perussuomalainen valtuutettu Tuukka Saimen väittää, että osa vantaalaisista valtuutetuista on kääntänyt ratikka-asiassa takkiaan kuntavaalien jälkeen. Syytöksen kohteena olevat valtuutetut ovat toista mieltä. Moni heistä pitää ratikan suunnittelua tärkeänä, jotta rakentamispäätös voidaan aikanaan tehdä tutkitun tiedon valossa.

Saimen esitti maanantaina, että ensi vuoden talousarviosta poistettaisiin osa niistä kohdista, joissa puhutaan ratikan "yksityiskohtaisesta suunnittelusta". Taustalla on toive siitä, ettei ratikan yksityiskohtainen rakentamisen suunnittelu etenisi ennen vuotta 2023, jolloin rakentamispäätös tehdään.

Ratikan suunnittelun jarruttamista eli Saimenin ehdotusta kannatti 18 valtuutettua ja suunnittelukirjausten säilyttämistä kannatti 44 valtuutettua. Tyhjää äänesti viisi valtuutettua.

Saimenin mielestä tulos ei ole linjassa valtuutettujen aiempien mielipiteiden kanssa. Hän viittaa Vantaan Sanomissa kesäkuussa olleeseen uutiseen, jonka mukaan enemmistö Vantaan 67 uudesta valtuutetusta vastustaa vaalikoneessa suunnitellun ratikkahankkeen toteutusta huonossa taloudellisessa tilanteessa.

Vantaan Sanomien vaalikoneen väittämä kuului: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta.

Saimen katsoo, että Vantaan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä heikko muun muassa tulevan sote-uudistuksen vuoksi.

Miten vaalikonevastaukset sitten näkyivät maanantain äänestyksessä?

Kokoomuksessa ratikkahanke jakoi kantoja jo vaalikoneessa ja niin se teki myös Saimenin esityksessä äänestettäessä.

Ratikan toteuttamista kehnossa taloustilanteessa vaalikoneessa vastusti 12 kokoomuslaista valtuutettua. Heistä maanantaina äänesti tyhjää kolme ( Lauri Kaira, Lasse Norres ja Katja Siniketo-Pietilä) ja kaksi oli poissa äänestyksestä ( Mika Kasonen ja Phull Manav). Tyhjää äänesti myös kokoomuksen Jukka Nevala, joka ei ollut vastannut vaalikoneeseen.

Poissa maanantain äänestyksestä oli myös Anssi Aura, vaalikonevastauksessaan ratikkaa peukuttanut kokoomuslainen.

RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Stefan Åstrand vastusti vaalikoneessa ratikan toteuttamista talouden ontuessa. Maanantaina hän äänesti tyhjää.

– Vantaan ratikkaan liittyi monta muutoskohtaa, jotka äänestettiin kerralla. Mikäli kaikki kohdat olisi äänestetty omana kohtina, niin olisi voinut ottaa kantaa puolesta tai vastaan, koska muutosehdotukset olivat eriluonteisia, Åstrand sanoo.

Ratikkaan nihkeästi vaalikoneessa suhtautuneista kokoomuslaisista Siri Ahokas, Oskari Iivarinen, Susanna Kaiju, Otso Kivimäki, Anitta Orpana ja Maarit Raja-aho äänestivät maanantaina suunnittelun etenemisen puolesta.

Raja-aho toteaa, ettei hän ole kääntänyt takkiaan.

– Olen täysin ratikkaa vastaa edelleen, mutta perussuomalaisten touhu on ollut niin kaaosta, että en voi luottaa heidän tekemiinsä esityksiin. Siksi en äänestänyt heidän esityksensä puolesta. Heidän toimintatapansa budjettikäsittelyssä on ollut pöyristyttävä, Raja-aho sanoo.

Orpana perustelee äänestyspäätöstään sillä, että valtuusto tarvitsee kaiken tiedon vuonna 2023 tehtävän rakentamispäätöksenteon pohjaksi.

– Mikäli suunnitelmat osoittavat ratikkahankkeen kannattamattomaksi, valtuusto ei tule sitä silloin hyväksymään. Näin isoissa hankkeissa päätöksenteko pitää perustua tietoon, Orpana sanoo.

Hankkeen mahdolliset hyödyt ja kustannukset paljastava suunnittelu on päätöksenteon perusta, viestivät myös kokoomuksen Ahokas, Iivarinen ja Kivimäki.

Kivimäki kuvaa ratikan kaavarungon suunnittelua ratikan "liiketoimintasuunnitelmaksi", joka osoittaa hankkeen kannattavaksi tai kannattamattomaksi.

Kaiju toteaa muutosesityksen olleen kovin sekava.

– En edelleenkään kannata ratikan rakentamista. Olisin voinut äänestää myös tyhjää. Koska kuitenkin olen tyytyväinen budjettineuvottelutulokseen kokonaisuudessaan, päätin äänestää oman ryhmäni mukana pohjaesityksen puolesta, Kaiju kommentoi.

Niin vaalikoneessa kuin maanantaisessa äänestyksessä ratikkaan kielteisesti suhtautui kokoomuslainen Paula Lehmuskallio. Ratikkaa puolestaan liputtavat niin vaalikonevastauksessaan kuin maanantaisessa äänestyksessä kokoomuslaiset Sakari Rokkanen ja Carita Orlando.

Demareista vaalikonevastauksessaan hankkeeseen suhtautuivat penseästi Sirkka-Liisa Kähärä ja Jari Sainio. He olivat väitteen Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta kanssa täysin eri mieltä. Kähärä oli poissa maanantain äänestyksestä.

Eri mieltä vaalikoneväitteen kanssa olivat demariryhmästä myös Sainio ja Anu Hall, maanantain äänestyksessä he olivat Saimenin esitystä vastaan, kuten muukin demariryhmä.

Sainio huomauttaa, ettei yksittäisiä päätöksiä ratikasta tehdä ennen vuotta 2023.

– Taloudelliset tekijät ovat edelleen ne, joiden vuoksi vastustan hanketta ja haluan saada ne esille suunnittelun valmistuttua päätökseni perusteluiksi, Sainio kommentoi.

Vihreistä ratikan toteuttamiseen heikossa taloudellisessa tilanteessa suhtautuivat penseästi vaalikonevastauksessaan Vaula Norrena ja Tuire Kaimio. Maanantaina he äänestivät Saimenin esitystä vastaan, ratikan suunnittelun jatkamisen puolesta.

Norrena kertoo, että hänen vaalikonevastauksensa johtui kysymyksessä olleesta sanaparista "taloustilanteesta huolimatta". Hän katsoo, että suunnittelu on tärkeä viedä loppuun, jotta saadaan tarkempi tieto ratikan tulo- ja menovaikutuksista.

– Jos ratikan suunnittelu osoittaisi, ettei ratikka tuo kiinteistötuloja, ei ehkä olisi rahkeita rakentaa.

Myös Kaimio nostaa esiin vaalikonekysymyksen sanamuodon.

– Vaalikoneen lause ja Saimenin esitys eivät ole identtisiä tai edes samansisältöisiä.

Myös Kaimio toteaa suunnitteluvaiheen olevan välttämätön, jotta päätös ratikan rakentamisesta voidaan tehdä faktoihin perustuen.

– Päätöksessä pitää tietenkin ottaa sen hetkinen taloudellinen tilanne huomioon, eli kantani ei ole muuttunut vaalikoneesta, Kaimio täsmentää.

Niin vaalikoneessa kuin budjetti-iltana nihkeästi ratikkaan suhtautuivat Liike Nytin valtuutetut, kristillisdemokraatit ja toinen keskustan valtuutetuista.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Luokkala vastusti vaalikonevastauksessaan ratikan toteuttamista talouden ontuessa. Maanantaina hän äänesti Saimenin esitystä vastaan.

Perussuomalaisilta tuli tyly tuomio ratikalle vaalikoneessa ja myös maanantaina.

Koko ryhmä oli vaalikoneessa ratikan toteuttamista vastaan ja rivit eivät rakoilleet maanantaina. Kaikki äänestivät Saimenin esityksen puolesta.

Yhtenäinen kannassaan oli myös vasemmistoliiton valtuustoryhmä. Kolme vasemmistoliiton valtuutetuista oli vaalikoneessa samaa mieltä ja yksi täysin samaa mieltä siitä, että ratikan toteuttamisessa tulee edetä. Maanantaina Saimenin esitys ei saanut ryhmästä yhtään ääntä.

Ratikan suunnitteluun varattiin maanantaina hyväksytyssä Vantaan budjetissa tulevalle vuodelle seitsemän miljoonaa euroa. Valtio osallistuu ratikan suunnittelukustannuksiin 30 prosentin osuudella MAL-sopimuksen mukaisesti.

Juttua muokattu 20.12. kello 8.48. Poistettu virheellinen tieto siitä, että ratikan toteuttamista vaalikoneessa kannattanut Heli Hakala (kok.) olisi ollut poissa äänestyksestä. Hän oli paikalla ja äänesti jaa eli ratikan suunnittelun jatkamisen puolesta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut