Vantaalaispäättäjät ehdottavat, miten sote-rahat riittävät: kalliit himmelit hiiteen, palveluseteleitä, etävastaanottoja...

Talous: Säästöt ja kustannustehokkuus eivät ole tapetilla vaalien alla, mutta vantaalaispäättäjät suostuvat kertomaan, miten euroa venytetään tulevalla hyvinvointialueella.

Aluevaalikampanjat ovat alkaneet ja tammikuun vaaleihin on aikaa vähän yli kuukausi. Iskulauseet on hiottu valmiiksi: sinunkin mummosi hoidetaan ja pääset lääkärille jonottamatta.

Miten puolueet aikovat pitää sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaavan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannukset kurissa, jotta lupausten täyttämiseen riittää rahaa?

Ainakin turhat himmelit halutaan karsia pois hyvinvointialueen kassaa rasittamasta.

– Säästökohteista päällimmäisenä on hallintorakenteiden pitäminen kohtuullisena – himmelit ovat kalliita, perussuomalaisten Niilo Kärki sanoo.

Samaa mieltä on kristillisdemokraattien Tiina Tuomela.

– Hallinnosta voimme hyvin säästää eli mitään hallintohimmeleitä emme hyvinvointialueelle halua.

Hallinnosta voimme hyvin säästää.

Kokoomuksen Sakari Rokkanen ei puhu himmeleistä, mutta toteaa tehokkaan hallinnon olevan yksi hyvinvointialueen ”avainratkaisuista”.

Liike Nytin Nina Nummela toteaa puolueensa haluavan leikata hallinnollisia kuluja sekä turhaa byrokratiaa ja suunnata siitä koituvat säästöt hoitohenkilökunnan määrän kasvattamiseen.

Vihreiden Eve Rämö toteaa, että myös kustannustehokkuuden vuoksi sote-palveluissa kannattaa jatkossa panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Nummela (liik.) painottaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon paitsi tuovan merkittäviä kustannussäästöjä myös kasvattavan hoitoalan arvostusta.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen lisäksi Rämö (vihr.) nostaa esiin laadukkaiden sote- ja perhekeskusten taloudellisenkin merkityksen.

– Kun palvelut ovat saman katon alla, hoitoketjut ovat sujuvampia ja toiminta on kustannustehokkaampaa. Se tuottaa säästöjä.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakuntaa johtava Pirkko Letto (sd.) kommentoi, ettei demarit halua säästää tai leikata.

– Me haluamme kehittää hyvinvointialueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Antero Eerola (vas.) toteaa ykskantaan, ettei vasemmistoliitto lähde aluevaaleissa valittavaan aluevaltuustoon säästämään ja leikkaamaan mistään.

Miten kustannukset pidetään kurissa?

– Vähentämällä yksityisen palvelutuotannon osuutta. Esimerkiksi Vantaan vanhustenhoidosta 70 prosenttia on yksityistä ja vain 30 omaa. Siihen liittyy kustannusriski. Kun yksityinen palveluntuottaja nostaa hintoja, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa, Eerola sanoo.

RKP vastaa demareiden tavoin.

– Emme halua säästää palveluissa, vaan kehittää niitä, Stefan Åstrand (r.) lausuu.

Hän kuitenkin mainitsee, että yksi kustannustehokkuutta lisäävä kehittämiskohde on palveluseteleiden hyödyntäminen. Palveluseteli on julkisen toimijan myöntämä maksusitoumus, jolla kuntalainen voi ostaa palveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Ei liene yllätys, että kokoomuksen Rokkanen puhuu yksityisten palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin aiempaa laajemmasta hyödyntämisestä taloudellista tehokkuutta tavoiteltaessa. Lisäksi Rokkanen muistuttaa uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista.

– Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan sekä parantaa palvelua että saada säästöjä.

Yhteistyön ja kumppaneiden merkityksen nostaa esiin myös demareiden Letto.

– Julkiset palvelut luovat tiiviissä yhteistyössä alan järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa ihmisille kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistävät terveyttä, hoitavat ja tarjoavat hoivaa.

Vantaa ja Kerava muodostavat yhteisen hyvinvointialueen, jolle valitaan aluevaltuusto tammikuussa pidettävillä aluevaaleillla.

Kotimaan ennakkoäänestysaika on 12. – 18. tammikuuta ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022.

Aluevaltuusto aloittaa toimikautensa 1. maaliskuuta 2022, ja sote-palvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023.

Sote-pomo vakuuttaa

Hallinnosta ei tule himmeliä

Sosiaali- ja terveystoimen hallintoa tunteva apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö ymmärtää päättäjien toiveet turhan hallinnon karsimisesta.

– Hallinnon tulee olla tehokasta. Uskon päättäjien toiveen taustalla olevan ajatus siitä, että mahdollisimman moni tulevalla hyvinvointialueella työskentelevä olisi asiakaspalvelutehtävissä. Lähihoitajat, sosionomit ja muut asiakastyötä tekevät ovat tärkeimpiä.

Aronkytö lohduttaa kalliita hallintohimmeleitä pelkääviä.

– Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallinto tulee olemaan hyvin ohut verrattuna monen muuhun hyvinvointialueeseen.

Vantaan perinteenä on Aronkydön mukaan tehokas sote-hallinto.

– Voi sanoa, että kaikki Vantaan sote-puolen hallinnon tehtävät ovat jollain tavalla lakisääteisiä. Ne ovat tietotuotantoa ministeriölle ja valvoville viranomaisille tai hallintolain velvoittamia. Esimerkiksi Helsingin sosterissa on puolet raskaampi hallinto, minulla on siitä dataa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut