Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vantaan toiseksi väkirikkain kaupunginosa uudistuu – Asunto-osakeyhtiöt eivät ole ainakaan vielä tarttuneet täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin

Täydennysrakentaminen: Martinkeskuksen paikalle rakennettu kortteli on pian valmis.

Jos on käynyt Martinlaakson uimahallin nurkilla viimeksi yli viisi vuotta sitten, aluetta ei enää tunnista. Vanhasta on jäljellä vain uimahalli ja Martinlaakson koulu, lähes kaikki muu on muuttunut.

Ensin Martinlaaksonpolun vierestä purettiin Laajavuoren koulu 2016 ja heti perään Martinkeskuksen ostari. Nyt niiden ja pysäköintialueen tilalla on kerrostaloja satoine asuntoineen, päivittäistavarakauppa ja muita liiketiloja katutasossa sekä iso päiväkoti ja seurakunnan tilat.

Martinlaakson radan länsipuolinen keskusta alkaakin olla täynnä. Martinkeskuksen ja sen viereisen pysäköintialueen paikalle eli Formula-kortteliin suunniteltiin yhteensä seitsemän kerrostaloa, joista toiseksi viimeinen valmistuu tammikuun alussa. Viimeisen talon on arvioitu valmistuvan ensi toukokuussa, kertoo Pohjola Rakennus Oy Suomen asuntomyyjä Jonna Ojala.

Pohjola Rakennus voitti alueesta järjestetyn suunnittelukilpailun.

Jo aiemmin vuonna 2010 juna-aseman vierestä, radan itäpuolelta purettiin Martinlaakson liikekeskus ja sen tilalle rakennettiin uusi ostari sekä 15-kerroksinen asuintalo, Martintorni.

Lue myös: Martinlaaksossa puretaan kerrostaloja – tilalle uusia taloja, joihin tulee enemmän asuntoja

Martinlaakso on viime vuosina tiivistynyt täydennysrakentamisella ja vanhaa rakennuskantaa purkamalla, muun muassa Raiviosuonmäen ja Laajavuoren ympäristössä, eikä loppua näy.

Sato suunnittelee kahta uutta viisikerroksista asuintaloa Laajakorvenkuja 8–10:een. Lisäksi Y-Säätiö haluaa purkaa Raappavuorenrinne 2:sta neljä 1970-luvun vuokrataloa ja rakentaa tilalle kymmenen 7–12-kerroksista asuintaloa.

Juna-aseman tuntumaan sen eteläpuolelle Vantaan kaupunki on tekemässä kaavamuutosta uutta tornitalojen asuinkorttelia varten. Martinlaaksontie 24:n kerrostaloihin voisi tulla asuntoja jopa 800 asukkaalle. Lisäksi aivan sen naapuriin haluaa Kiinteistö Oy Vihertie 44–46 rakentaa tontilleen 4–8-kerroksisen asuinkerrostalon liiketiloineen.

Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluoto sanoo, että Martinlaakson täydennysrakentamisessa ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet aktiivisia pääasiassa institutionaaliset toimijat, kuten Sato, Kojamo ja VAV Asunnot. Asunto-osakeyhtiöt eivät ole juurikaan hakeneet kaavamuutoksia täydennysrakentamiseen.

– Martinlaaksossa niitä ei ole ollut yhtään ja Myyrmäessäkin vain yksi, Haltiantiellä, Kallaluoto kertoo.

Asunto-osakeyhtiöillä on väljiä tontteja ja isoja pysäköintialueita, joita voisi hyödyntää täydennysrakentamiseen, mutta yhtenä ongelmana on, miten ratkaistaan parkkipaikkatarve.

– Maantasolle yhden pysäköintipaikan rakentaminen maksaa noin 2 000 euroa, pysäköintilaitokseen 20 000 ja maan alle 50 000 euroa, Kallaluoto vertailee.

Kustannukset ovat asunto-osakeyhtiöille useimmiten liikaa.

Lue myös: Kuvat: Martinkeskuksen purkubileet jättimenestys – satoja ihmisiä, rohkeimmat kiipesivät katolle

Mitä mieltä asukkaat ovat nyky-Martinlaaksosta?

Seppo Pasanen on asunut Martinlaaksossa yli 30 vuotta ja pitää siitä, miltä juna-aseman molemmat puolet näyttävät.

– Ihan kaikkea vanhaa ei tarvitse säästää. Pitää uudistua, hän viittaa Martinkeskuksen purkamiseen.

Pasanen sanoo, että alueen rakentaminen vähän häiritsi kulkemista, mutta nyt näyttää hyvältä.

Pasanen arvostaa sitä, että vaikka rakennetaan, ulkoilureitit, kuten hiihtoladut, ovat säilyneet lähistöllä.

– Ja katutaide elävöittää maisemaa. Siitä pisteet kaupungille.

Ulf ja Maj-Britt Lindqvist ovat asuneet Martinlaaksossa kolmessa eri paikassa vuodesta 1971 lähtien. Nyt he asuvat Raiviosuonmäellä.

– Menimme naimisiin ja muutimme tänne. Olemme alun perin Stadista, Ulf Lindqvist kertoo.

Viidenkymmenen vuoden aikana Martinlaakso on mullistunut. On tullut junarata, palveluita ja lisää asuntoja. Uusimmat, korkeat talot, jotka on rakennettu lähelle toisiaan, eivät pariskuntaa ilahduta.

– Ne vähän häiritsevät, Ulf Lindqvist toteaa

– Ihmettelemme niitä, Maj-Britt Lindqvist jatkaa.

Lue vielä: Vantaa ennen ja nyt: Kauppakeskittymät ovat osa muuttuvan kaupungin historiaa

Martinlaakson uimahallin viereen lisää asuntoja – Vantaa saa tonttikaupassa yli 2 miljoonaa