Bokullan yli satavuotias päärakennus tuli esiin Koivuhaassa – Talon ympärille rakennetaan vaiheittain 78 uutta asuntoa

Koivuhaan liikenneympyrässä pyörivä ja Kuriiritietä ajava ei voi välttyä huomaamasta mutaisen mäen päällä ryhdikkäänä seisovaa vanhaa taloa.

Rakennus tuli esiin sen jälkeen, kun tontilla olleet huonokuntoiset rakennukset ja puut kaadettiin tulevien rakennusprojektien vuoksi.

Talo on nimeltään Bokulla, ja mäki on Bokullan mäki. Mäen päälle komeileva mansardikattoinen päärakennus on valmistunut vuonna 1919.

Alueen asemakaava on vanha, joten rakennusta ei ole suojeltu. Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijan Anne Silannon mukaan sillä on kuitenkin arkkitehtonisia arvoja. Talo edustaa 1910-luvun arkkitehtuuri-ihanteita.

Bokullan päärakennusta ei ole suojeltu, mutta sitä ei tulla purkamaan. Ei, vaikka ympärille nousee uudiskoteja.

– Alun perin ajatuksenamme oli, että talosta olisi tullut tulevan korttelin asukkaiden yhteinen tila. Siellä olisi voinut olla vaikkapa etätyötiloja ja kerhotiloja, kertoo kohteesta vastaavan Puukoti Oy:n kaupallinen johtaja Antti Seppinen.

Toivomme, että talolle löytyy ostaja, joka kunnostaa sen kodikseen.

Ajatus talosta yhteisenä tilana kaatui kuitenkin siihen, että rakennuksen kunnostaminen vaatii panostamista, samoin kuin sen ylläpito.

– Toivomme, että talolle löytyy ostaja, joka remontoi sen kodikseen. Talo on ollut kahden sukupolven asuntona, joten siinä on paljon mahdollisuuksia.

Museossa iloitaan siitä, että päärakennus on tarkoitus kunnostaa ja säilyttää muistona tilan historiasta.

Seppinen korostaa, että Bokullan päärakennuksen ostajan tulee olla valmis tekemään korjaustöitä. Talo on vanha ja sen kunnosta ei ole takeita.

Päärakennusta on aikojen kuluessa remontoitu. Alakerran ikkunat on vaihdettu, uunit on purettu, pärekatto on vaihdettu tiilikatoksi, ja ulkoverhous on uusittu.

Jotain vanhaa on tallessa: vanhat ikkunat on säilytetty yläkerrassa ja verannalla.

Bokullan tilan historiasta on säilynyt joitakin tietoja. Rakennustutkija Silanto kertoo, että mäellä sijaitsi 1800-luvun lopulla Suomalaisen Kansakoulun ystävien perustama suomenkielinen kansakoulu.

Koulu toimi 1890-luvulla rakennetussa Helsingin pitäjän suomalaisen nuorisoseuran talossa, Suomelassa, vuoteen 1909, jolloin se paloi ja koulutyö siirrettiin Tikkurilan kartanon päärakennukseen. Bokullan tila oli sen jälkeen maatilana.

Nykyisellä, vuonna 1919 valmistuneella talolla on lyhyt historia myös lastenkotina. Sellainen toimi talossa vuonna 1946, mutta jo saman vuoden aikana lastenkoti siirrettiin Siltamäkeen.

Bokulla oli Per-Johan Bäckströmin lapsuudenkoti. Vuonna 1951 syntynyt Bäckström kertoo eläneensä Bokullassa vanhempiensa ja kahden sisarensa kanssa tavallista maatilaelämää maatilatöineen.

– Lehmistä luovuimme vuonna 1964. Lehmien pito tuli hankalaksi Kehä III:n valmistumisen jälkeen.

Kanoja meillä oli suuressa määrin aina 1960-luvun lopulle asti. Viljan viljelyä Bokullassa jatkettiin senkin jälkeen.

Bokullaan tilaan kuului Puutarhatien risteyksessä sijainnut Risulinna-niminen talo, jossa asuin tilalla työskentelvä karjakko ja työmies. Bokullassa tarjottiin työtä myös muualta Suomesta tulleille sen ajan keikkamiehille.

– Suomen urbanisoituminen toi keikkamiehiä maaseudulta. Osa heistä tuli jopa kävellen.

Sosiaalinen elämä oli Bokullassa vilkasta.

– Isälläni oli suuri halu edistää yhteisöllisyyttä. Hän oli kunnalliselämän sosiaalisessa puolessa vahvasti mukana. Hän haavoittui rintamalla vakavasti, ehkä siitä syntyi kiitollisuus elämälle ja halu auttaa.

Bokullassa majoittui sodan jälkeen muun muassa Porkkalasta pois muuttaneita. Bäckström tietää talon palvelleen jonkin aikaa myös lastenkotina.

– Puuliiterin seinässä oli siitä ajasta muistona poikien kaivertamia kirjoituksia tai oikeastaan sanoja.

Seppinen kertoo uudesta korttelista, joka rakennetaan vaiheittain Bokullaan. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 27 uutta kotia. Ne tulevat lähes samaan paikkaan, jossa aiemmin sijaitsi huonokuntoinen navettarakennus. Toisessa vaiheessa kortteliin nousee 11 rivitalokotia, ja kolmas vaihe tuo päärakennuksen ympäristöön vielä 40 asuntoa.

– Bokullan vanhan saunan tilalle rakennetaan uusi isompi yhteisöllinen pihasauna. Kortteliin tulee myös yhteinen viljelypalsta, Seppinen toteaa.

Rakennusta koskevien tietojen lähde: Lauri Leppänen, Suomenkielisen kansakoulun alkutaival Vantaalla. Helsingin pitäjä 1981.

Lue myös: Tuula Lagströmin koti on yksi Vantaan harvoista funkistaloista – Tontille suunnitellaan nyt uudisrakentamista