Seljapolun päiväkodin eskarilaiset Mira Adris ja Ahmad Alnachif tutkivat laatikkoa, jossa lukee kerronta. Päiväkodin varhaiskasvatuksen resurssierityisopettaja Susanna Ihalainen nostaa laatikosta pelien ja kirjojen keskeltä kuvakortteja. Lapset saavat kertoa, mitä kortissa heidän mielestään tapahtuu.
Seljapolun päiväkodissa laatikko eli kieliboksi on yksi keino kannustaa lapsia lukemiseen sekä kehittää heidän kielellisiä taitojaan. Kielibokseja löytyy eri teemoilla, kuten suujumppa, eläimet ja kulkuvälineet.
– Ryhmät voivat lainata näitä itselleen. Niiden avulla on helppo tehdä erilaisia kielen kehitystä tukevia tuokioita esimerkiksi QR-koodeja hyödyntäen, Ihalainen selvittää.
Seljapolun päiväkoti on yksi Vantaan 20 päiväkodista, jotka panostavat lukemiseen Vantaan lukunen – Lumoudu lukemisesta -hankkeen keinoilla. Reilu vuosi sitten käynnistyneen hankkeen tavoitteena on lisätä lukemista päiväkotien ja perusopetuksen koulujen arjessa.
Päiväkodin johtaja Tanja Savolainen kertoo Seljapolulla lukemisen olleen osa arkea jo pitkään, koska se nähdään päiväkodissa erittäin tärkeänä.
Jos sanavarasto on suppea, on ympäristöä vaikea tulkita.
Katri Hiekkala
Parikymmentä vuotta varhaiskasvatuksessa työskennellyt Savolainen on huolissaan lukemisen kulttuurista, jossa on tapahtunut selvä muutos. Hän on huolissaan perheiden yhteisten lukuhetkien vähentymisestä, koska tietää sen vaikuttavan suoraan kielen kehitykseen. Hän sanoo, että päiväkodissa on yhä enemmän kolmevuotiaita lapsia, joiden kielen kehityksessä on viivettä. Ihalainen ja päiväkodin kehittäjäopettaja Päivi Peitsi ovat huomanneet saman ilmiön.
– Lisäksi lapsen oman äidinkielen tukeminen on todella tärkeää, ja tätä koetamme painottaa vanhemmille. Monikielisissä perheissä saatetaan puhua englantia, vaikka vanhempien äidinkielet ovat aivan muuta, Ihalainen sanoo.
Savolainen kokee, että tärkeintä on herättää lapsen kiinnostus lukemiseen.
– Kiinnostus innostaa lukemaan, mikä puolestaan lisää oppimisvalmiuksia ja kehittää ajattelua, hän sanoo.
– Lukeminen kehittää mielikuvitusta, laajentaa sanavarastoa ja opettaa tunnetaitoja. Tarinan avulla on syntynyt hyviä keskusteluja lasten kanssa esimerkiksi siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, Ihalainen jatkaa.
Savolainen kokee, että Lukunen-hanke on tuonut päiväkotiin erilaisia keinoja kannustaa lukemiseen. Pop up -kirjakärryyn on kerätty perheiden lainattavaksi kirjoja useilla eri kielillä. Lukulumo-sovelluksen avulla päiväkodissa on kuunneltu erikielisiä satuja.
– Meillä on lapsia noin 20 eri kulttuurista. Lukulumo-sovelluksella olemme voineet kuunnella sadun ensin lapsen omalla äidinkielellä ja sen jälkeen lukea saman sadun suomen kielellä, Peitsi kertoo.
Myös päiväkodin sisällä kehitetään jatkuvasti keinoja lasten lukemisen ilon sytyttämiseen.
– Isänpäivänä isät saivat salissa lukea lapsille. Hetki oli todella rauhallinen ja tunnelma ihana, Peitsi kertoo.
Salia kiertää myös lukutoukka. Toukka kasvaa, kun lapset aikuisten johdolla lukevat ryhmässä kirjan ja arvostelevat sen. Lukeminen ja sadut otetaan monesti mukaan myös leikkeihin ja askarteluihin.
Vantaan Lukunen -hankkeen projektiasiantuntija Katri Hiekkala on erityisopettaja ja on urallaan nähnyt, mitä voi käydä, jos lapselle ei lueta pienestä pitäen.
– Kaikkien kouluaineiden oppiminen vaikeutuu. Lukeminen vaikuttaa lapsen kehitykseen kokonaisvaltaisesti. Jos sanavarasto on suppea, on ympäristöä vaikea tulkita ja tekstejä vaikea ymmärtää. Kun haasteet koulupolulla lisääntyvät, pohjatyön merkitys korostuu, Hiekkala painottaa.