Turvallisuus: Jokaiseen rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliötä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on rakennettava väestönsuoja.
Poikkeuksellisina aikoina, kuten nyt koronaviruspandemian jyllätessä, voi käydä mielessä, miten Vantaalla suojaudutaan, jos meitä uhkaa jokin katastrofi. Ja milloin tarvitsemme väestönsuojia.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä valmiuspäällikkö Arto Taskinen toteaa, että vaara- ja häiriötilanteissa lähtökohta on omatoiminen varautuminen. Se tarkoittaa, että rakennuksissa on varauduttu tulipaloihin sekä muihin onnettomuuksiin ja kotitalouksissa on aina niin sanottu kotivara eli vettä, ruokaa ja muita tarvikkeita 72 tunniksi esimerkiksi sähkö- ja vesikatkoja varten.
Jos väestöä uhkaa jokin vakavampi, nopeaa suojautumista vaativa vaara, vaikkapa kemikaalivaara, ihmisiä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, joka annetaan väestöhälyttimillä. Lisäksi lähetetään vaaratiedote kaikilla radiokanavilla, teksti-tv:ssä ja tarvittaessa televisio-ohjelman aikana.
Taskinen huomauttaa, että tällaisissa tilanteissa on vältettävä soittamasta hätänumeroon tiedustelusoittoja, etteivät linjat ruuhkaudu.
Vaaratiedotteessa kerrotaan myös, miten pitää toimia. Useimmiten se on ohje pysyä suojassa sisätiloissa, avata radio ja odottaa rauhassa lisäohjeita.
– Meillä Suomessa on onneksi sään takia tiiviit talot. Oma koti on ihan hyvä keino suojautua, Taskinen sanoo.
Oma koti on ihan hyvä keino suojautua.
Järeät väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti suojaamaan ihmisiä sotilaalliselta hyökkäykseltä ja säteilyltä. Vantaalla väestönsuojat ovat rakennusten yhteydessä eikä yleisiä väestönsuojia ole.
Entä omakotitalojen asukkaat?
– Jos sotilaallinen kriisi tulisi, silloin heidät voidaan tarvittaessa evakuoida, Taskinen sanoo.
– Alueellisessa evakuoinnissa valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee, ja mihin väestö siirretään.
Lain mukaan jokaiseen rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliötä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on rakennettava väestönsuoja.
– Teollisuus- ja varastorakennuksilta suojaa vaaditaan, jos kerrosala on vähintään 1 500 neliötä. Väestönsuojaan on varattava tilaa 0,75 neliötä henkeä kohden.
Vantaalla on kaksi isoa kalliosuojaa, toinen Hakunilassa ja toinen Rajatorpassa Vapaalassa. Ne on tarkoitettu väestönsuojaksi vain nimettyjen kerrostalojen asukkaille.
Kalliosuojia käytetään liikuntatiloina, ja niitä koskee sama sääntö kuin muitakin väestönsuojia: Tilat on saatava toimintakuntoon kolmessa vuorokaudessa. Toimintakunto tarkoittaa muun muassa sitä, että suojan laitteet ja varusteet ovat kunnossa ja vesiastiat on oltava täytettyinä.
– Suojan toimintakuntoon saattaminen on rakennuksen omistajan tai haltijan velvollisuus.
Asukas ottaa mukaansa muun muassa lääkkeensä ja kuivamuonaa kahden päivän tarvetta varten. Arvio on, että väestönsuojissa ei olisi tarvetta olla kahta päivää pidempään.
– Jo vuorokausi on pitkä aika. Suojat onkin tarkoitettu lyhytaikaista suojautumista varten, Taskinen toteaa.
Moni taloyhtiö on ulkoistanut väestönsuojasta huolehtimisen kiinteistönhuoltoyhtiölle. Taskinen pohtii, ehtivätkö ne laittaa kaikkien asiakkaiden väestönsuojat kuntoon 72 tunnissa.
Laki ei enää vaadi asuinkiinteistöille nimettyä ja koulutettua väestönsuojan hoitajaa. Vastuuhenkilöiden tarpeellisuudesta taloyhtiöissä kannattaisi Taskinen mielestä kuitenkin keskustella.
– Jos maata puolustetaan asevoimin, pitää huolehtia myös siviiliväestön suojaamisesta.