Sote-uudistus: Palkat yhtenäistetään ja monet toiminnot pitää rakentaa alusta alkaen.
Arviolta noin 4 800 Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen työntekijää vaihtaa työnantajaa vuoden 2023 alussa. He siirtyvät pois kaupunkien palveluksesta perustettavan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alaisuuteen.
Siirto on jättimäinen työ, kun kahden kaupungin suurimmat toimialat, sosiaali- ja terveystoimitoimi, yhdistetään. Siihen liittyy muun muassa henkilöstön palkkojen harmonisointi eli yhtenäistäminen, sillä saman työnantajan palveluksessa, saman vaativuustason työstä on maksettava sama palkka.
Palkkaharmonisointia vetää HR-valmistelujohtaja Anne Sivula, joka aloitti tehtävässä tämän vuoden alussa. Hän työskenteli aiemmin henkilöstöpalveluyhtiö Seuren toimitusjohtajana.
Sivula sanoo, että työ on vasta alussa.
– Olen lähettänyt sekä Keravalle että Vantaalle tietopyynnön, että saamme hyvinvointialueella käsityksen, millaisia paikallisia sopimuksia on, millaiset palkkausjärjestelmät ja millaiset palkat.
– Asia ei ole niin yksiselitteinen, että katsotaan kunkin tehtävän korkein palkka ja kaikkien palkka nostetaan siihen, Sivula jatkaa.
On hyvä asia, jos hyvinvointialueen aloittaminen ei näy heti.
Valmistelujohtaja Mikko Hokkanen
Sivula sanoo kannattavansa sellaista ajattelua, että harmonisoinnin ohella pohditaan palkkausta myös pidemmälle.
– Että saataisiin kannustavia elementtejä ja houkuttelevuutta pysyä työssä.
Sivula tarkoittaa nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, joissa työntekijöistä on jatkuva pula ja henkilöstössä vaihtuvuutta. Hän myöntää, että palkankorotuksia tarvitaan, mutta:
– Palkka yksistään ei lisää ihmisten jaksamista. Nykytyöntekijät tarvitsevat työhön muitakin elementtejä.
Palkat eivät ole samassa linjassa heti hyvinvointialueen aloittaessa 2023.
– Siihen sovitaan monen vuoden siirtymäaika.
Sivula ei uskalla arvioida, kuinka paljon rahaa tarvitaan, että palkat saadaan harmonisoitua.
Superin Vantaan ammattiosaston pääluottamusmies Mitri Siltalahti ihmettelee, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelut ovat niin alkutekijöissään. Hän on kuullut muualta maasta, että taustatöihin on ryhdytty jo paljon aiemmin.
– Olen varsin pihalla, missä tällä hetkellä ollaan.
Siltalahtea pelottaa, millainen kiire vielä tulee.
– Aikataulu on tiukka, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua, uskoo hyvinvointialueen valmistelujohtaja Mikko Hokkanen.
Hän toimi aiemmin Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden talousjohtajana ja oli ensimmäinen työntekijä, joka palkattiin hyvinvointialueelle viime vuoden syksyllä.
Varsinkin henkilöstöasioiden sekä tieto- ja viestintätekniikan valmistelussa "aikataulupaine on kova".
Valmistelun yleissuunnitteluun on saatu valtionapuina toistaiseksi 2,6 miljoonaa euroa sekä tieto- ja viestintätekniikan valmisteluun 7,7 miljoonaa euroa.
– Teemme massiivista uudistusta. Tarvitsemme vähintään 10 miljoonaa lisää. Mahdollisimman nopeasti, Hokkanen sanoo.
Vaikka Vantaa ja Kerava käyttävät nyt samaa asiakas- ja potilastietojärjestelmää Apottia, niillä on siitä hieman erilaiset versiot. Apotista on kuitenkin hyötyä.
– Hyvinvointialueen tietohallinnon rakentaminen on valtava työ. Laitteita pitää hankkia, sopimuksia kilpailuttaa ja esimerkiksi talous- ja HR-ratkaisut rakentaa tyhjältä pöydältä, Hokkanen luettelee.
– Teemme uutta ja haluamme tehdä asiat heti hyvin, ettei synny valuvikoja, jotka kertautuvat myöhemmin.
Miten hyvinvointialueen aloittaminen näkyy vantaalaiselle ja keravalaiselle sote-palveluiden käyttäjälle 1. tammikuuta 2023?
– On hyvä asia, jos se ei näy heti. Silloin järjestämisvastuun siirtoon liittyvät riskit eivät realisoidu, Hokkanen sanoo.
Toisin sanoen kaikki toimii niin kuin ennenkin eikä palveluihin tai tilojen toimintoihin tule katkoksia.
– Mutta toivon mukaan uudistus alkaa näkyä jo vuoden -23 aikana. Sen pitää näkyä tehokkaampina ja parempina palveluina, Hokkanen jatkaa.
Tästä pääset Vantaan Sanomien vaalikoneeseen.
Lue myös: Aluevaalin ennakkoäänestys alkaa – Vantaalla sijaitsee 12 äänestyspaikkaa