Sairauslomat koettelevat Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluita tällä hetkellä kovemmin kuin koskaan aiemmin. 10 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnasta on sairauslomalla.
– Koskaan aiemmin näin paljon työntekijöitä ei ole ollut sairaana samaan aikaan, kertoo Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.
Aronkydön mukaan henkilökuntaa on kaatanut petiin korona sekä muut parhaillaan väestössä kiertävät taudit. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee kaikkiaan noin 4000 henkilöä, joten sairaana on yli 400 työntekijää. Aronkydön mukaan sairastuneista yli 200 työskentelee kriittisissä toiminnoissa eli esimerkiksi sairaaloissa, hoivayksiköissä, kotihoidossa, ympärivuorokautisissa asumis- ja hoitoyksiköissä tai rokotuksissa.
Henkilökunnan sairastumisen vuoksi kaupunki on käynnistänyt varautumistoimenpiteet, jotta kriittiset sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot pystytään järjestämään. Yksi varautumistoimenpide on kiireettömien palvelujen karsiminen. Toimintaa supistetaan muun muassa erilaisissa ajanvaraustoiminnoissa ja kotihoidossa asiakaskäyntejä joudutaan lyhentämään terveysturvallisuuden takaamiseksi.
– Vanhusten päivätoimintaa sekä vammaisten työ- ja päivätoimintaa supistetaan vain välttämättömään, kertoo Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.
Aronkytö sanoo, että varautuminen vieläkin pahempaan henkilöstöpulaan tarkoittaa kriittisten palveluiden toteuttamista ja luopumista hetkeksi kaikista ei-kiireellisistä palveluista.
– Tiettyjä kiireettömiä palveluita on supistettu jo aiemmin, kuten kuntouttavaa toimintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Jos tilanne pahenee, joudutaan esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottoaikoja ja suunterveydenhuollon aikoja perumaan, Aronkytö selvittää.
Kaupunki tiedotti viime viikolla toiveen, että ei-kiireellisiä yhteydenottoja terveysasemille vältetään ja kaupunkilaiset malttaisivat odottaa koronatilanteen tasaantumista.
Koronaan liittyvä työ on vaatinut kaupungilta työntekijöiden uudelleensijoittamista, jotta kaikki työ on saatu hoidettua. Vantaan vs. terveyspalvelujen johtaja Piia Niemi-Mustonen kertoo, että esimerkiksi kuntoutustoiminnan kiireettömiä palveluita on supistettu, koska heidän ammattilaisia on ollut siirrettynä tartunnanjäljitykseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on puolestaan ollut terveydenhoitajia edistämässä rokotuksia.
– Lisäksi yksiköiden sisäisesti on tehty työjärjestelyjä. Koronatyöhön on myös hankittu työvoimaa ostopalveluna sekä henkilöstöä on palkattu suoraan näihin tehtäviin, Niemi-Mustonen selvittää.
Suoraan koronaan liittyviä tehtäviä tehdään Vantaan terveyspalveluissa rokotuksissa, tartunnanjäljityksessä, infektiovastaanotoilla ja lentokenttätoiminnassa. Niemi-Mustosen mukaan näissä koronatehtävissä työskentelee Vantaalla 200–300 henkilöä.
Niemi-Mustonen sanoo, että koronatilannetta ja henkilökunnan riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti ja sen mukaisesti tehdään toimenpiteitä. Jos henkilökunnan poissaolomäärä nousee 20 prosenttiin, vaati se Aronkydön mukaan kovempia toimia.
Kaupunki toivoo edelleen kaupunkilaisten hankkivan rokotuksia.
– Meillä on Vantaalla noin sata henkilöä koronan vuoksi sairaalahoidossa. Ilman rokotuksia määrä olisi tuhat, Aronkytö huomauttaa.