Keravalla pääsee lääkärille Vantaata nopeammin – Martinlaaksolainen äiti Riina Torniainen joutui Kivistöön neuvolaan, koska ei saanut aikaa omalta alueeltaan

Vantaa ja Kerava luovat uutta yhteistä hyvinvointialuetta pandemian keskellä. Odotusajat terveyspalveluihin ovat kasvaneet korona-aikana molemmissa kunnissa. Keravalla kiireettömän ajan saa tällä hetkellä hammas- ja terveyskeskuslääkärille Vantaata ripeämmin. Odotusaikoja halutaan lyhentää esimerkiksi panostamalla pysyvään henkilökuntaan.

Keravan johtavan hammaslääkärin Krista Brander-Aallon mukaan kiireettömän hoidon ensikäynnin saa tällä hetkellä hammaslääkärille noin kuuden viikon sisällä.

Vantaalla kiireettömän ajan hammashoitoon saa tällä hetkellä noin neljän kuukauden päähän.

– Meillä ei ollut aikaisemmin hoitojonoa, mutta keväällä 2020 kiireetön hoito oli keskeytettynä kahden kuukauden ajan. Noin 60 000 hoitokäyntiä siirtyi tämän vuoksi myöhempään ajankohtaan. Vuoden 2021 alussa jonossa oli noin 8 000 henkilöä. Henkilökuntamme on purkanut jonoa ansiokkaasti ja nyt vuoden lopussa jonossa on enää noin 600 henkilöä, kertoo Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi.

Odotettavissa on, että molemmissa kunnissa odotusajat kiireettömään hoitoon kasvavat.

– Voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen vuoksi voimme joutua supistamaan palveluja huomattavasti lähiviikkoina, joten kiireettömään hoitoon pääsy todennäköisesti huonontuu, Brander-Aalto toteaa.

Vantaalla säilytetään kaikki terveysasemat.

Timo Aronkytö

Vantaalla terveyskeskuslääkärille kiireettömän ajan sai joulukuussa keskimäärin kolmessa kuukaudessa. Poikkeuksena Länsimäen terveysasema, jonne kiireetön aika lääkärille mahdollistui nopeammin, keskimäärin vajaassa kahdessa kuukaudessa.

Brander-Aalto toimii parhaillaan myös Keravan vs. terveyspalvelujen johtajana. Hän kertoo, että Keravalla kiireettömän ajan saa tällä hetkellä lääkärille noin viiden viikon päähän. Keravalla hoitajille saa ajan noin viikon sisällä. Kiireellisissä asioissa pääsee hoitoon samana päivänä niin Vantaalla kuin Keravalla.

– Puhelimella yhteydensaanti terveyskeskuksen ajanvaraukseen on vaikeutunut merkittävästi viime kevään jälkeen. Pandemian myötä kasvanut hoitovelka on lisännyt valtavasti yhteydenottojen määrää, joihin emme ole pystyneet riittävästi vastaamaan, Brander-Aalto selvittää.

Vantaalla lähes tuhannelle takaisinsoittopyynnön jättäneelle asiakkaalle ei pystytty joulukuussa soittamaan takaisin saman päivän aikana.

Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö korostaa, että odotusaikoja terveyspalveluihin on pystyttävä lyhentämään. Aronkytö kertoo Vantaan lähtevän kohti yhteistä hyvinvointialuetta Keravan kanssa raikkain, kunnianhimoisin ja uusin ajatuksin.

– Jos palvelulupauksemme on, että hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden kuluessa, sinne on myös päästävä, Aronkytö painottaa.

Pysyvä henkilökunta on Aronkydön mukaan yksi tärkeä hyvinvointialueen tavoite. Myös lääkäreiden urapolkuja aiotaan Vantaalla parantaa.

– Vantaalla säilytetään kaikki terveysasemat ja Keravan terveysaseman toimintaa parannetaan. Lisäksi Kivistöön tulee uusi terveysasema vuoden lopulla. Palveluseteliä ja ostopalvelua hyödynnetään jatkossa entistä enemmän. Hyvinvointialueuudistuksella halutaan oikeasti parantaa palveluita, ei lisätä byrokratiaa, Aronkytö kertoo.

Brander-Aallon mukaan Keravalla on tavoitteena parantaa moniammatillista työtapaa sekä turvata jatkuvuus hoitosuhteissa.

– Haasteita tulee olemaan varmasti. Tavoitteena on luoda yhteisestä hyvinvointialueesta Suomen paras, Brander-Aalto sanoo.

Martinlaaksossa asuva Riina Torniainen piipahti alkuviikosta kuukauden ikäisen tyttövauvan kanssa Kivistön neuvolassa, koska aikaa oman kaupunginosan neuvoloihin ei ollut tarjolla.

– Meille annettiin jo Mehiläiseen maksusitoumus, mutta sielläkään ei ollut aikoja. Kivistöstä saimme peruutusajan, Torniainen kertoo.

Torniainen ymmärtää tilanteen, koska korona-aika kuormittaa terveyspalveluja. Hän kuitenkin kokee, että vastasyntyneen esikoisen kanssa on tärkeää saada neuvolakäynnit ajallaan, vaikka suurempaa huolta ei ole. Hyvinvointialueelta Torniainen toivoo ennen kaikkea sitä, että ammattilaisilla olisi aikaa kohdata potilaat ja asiakkaat yksilöinä.

– Olen itse toimintaterapeutti ja ymmärrän hyvin, millaisen työkuorman alla moni ammattilainen on. Toivonkin, että tulevaisuudessa huolehditaan siitä, että ammattilaiset eivät ylikuormitu, hän sanoo.

Torniainen kokee, että aluevaalit ovat erittäin tärkeät, vaikkakin elämäntilanne on pitänyt ajatukset vauva-arjessa.

– Ehdokkaan löytäminen tuntuu vaikealta, mutta on tarkoitus käydä äänestämässä. Näissä vaaleissa kuitenkin pystyy vaikuttamaan juuri oman alueen palveluihin, hän sanoo.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vantaalla jonossa 50 ihmistä

Keravan mielenterveys- ja päihdepalveluiden piste toimii walk-in periaatteella. Ilman ajanvarausta voi hakeutua hoidon tarpeen arviointiin joka arkipäivänä. Kiireettömät mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajat menevät 5–6 viikon päähän.

Vantaalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitojonossa oli tammikuun alussa noin 50 ihmistä.

Vantaan kaupungin mukaan 43 prosenttia mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuneista ihmisistä pääsi hoitoon loppuvuoden aikana 7 vuorokauden sisällä, 20 prosenttia kahden viikon sisällä ja 35 prosenttia odotti aikaa kahdesta kolmeen viikkoon.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut