Yksityinen sosiaalan yritys on käräjäoikeudessa hävinnyt kilpailukieltoa koskevan oikeusjutun. Kilpailukiellon pituus oli sopimuksessa kolme vuotta, mikä on lainvastaista. Oikeus linjasi, että työntekijä saa korvauksena ansionmenetyksestään noin 18 000 euroa, kertoo tiedotteessaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Talentia oli vienyt Tiina Arffmanin tapauksen käräjäoikeuteen. Järjestön neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen sanoo, että tuomio on merkityksellinen.
– Toivottavasti se suitsii jatkossa perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, Kinnunen toteaa tiedotteessa.
Arffman oli ilmoittanut työnantajalleen irtisanoutuvansa sekä suorittavansa jatko-opintoihin liittyvän opinnäytetyön ja työllistyvänsä toisessa yrityksessä. Tiedotteen mukaan työnantaja kielsi opintojen loppuun saattamisen ja toiseen yritykseen siirtymisen vedoten työsuhteen aikana tehtyyn kilpailukieltosopimukseen. Sen seurauksena Arffmanille tuli voimaan kilpailukielto, jonka rikkomisesta olisi seurannut mittava sopimussakko.
– Oleellista on, että kilpailukieltosopimuksella on laissa määritellyt kriteerit, joita työnantajan tulee noudattaa, korostaa Kinnunen.
Käräjäoikeuden mukaan kilpailukieltosopimus on rajoittanut Arffmanin perustuslaillista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Kilpailukieltosopimuksen ehdot olivat olleet epäselviä ja laajuus oli määritelty epämääräisesti. Kilpailukiellon enimmäisajaksi oli sopimukseen kirjattu kolme vuotta, mikä on lainvastaista.
Oikeuden päätöksessä myös todetaan tiedotteen mukaan, että työnantaja ei ole pystynyt osoittamaan, että kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän käsittelee kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa.
Kinnusen mukaan kilpailukieltosopimuksia on tehty sosiaalialan yksityissektorilla luvattoman paljon, vaikka todellisuudessa lain määrittämiä erityisen painavia syitä niille on erittäin harvoin.
– Työsopimuslain uudistus kilpailukiellon osalta toivottavasti muuttaa tilannetta, koska jatkossa työnantajien on maksettava korvaus ajalta, jolloin henkilö ei voi tehdä töitä kilpailukiellon vuoksi, toteaa Kinnunen.
Työsopimuslain muutokset tulevat Talentian tiedotteen mukaan voimaan asteittain kuluvan vuoden alusta lähtien. Työntekijälle maksettava korvaus siltä ajalta, kun hän ei voi työskennellä kiellon vuoksi, on vähintään 40 prosenttia työsuhteen viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta.
Työnantaja voi tämän vuoden aikana arvioida ennen vuotta 2022 tehtyjen kilpailukieltosopimusten lainmukaisuutta ja tarpeellisuutta sekä irtisanoa sopimukset.