Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaalla on "kriisi päällä" monessa yksikössä – Tuoko uusi hyvinvointialue lievitystä työvoimapulaan?

Sote-ala: Usko siihen, että uudistus lievittäisi työvoimapulaa, on laihaa.

Sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula. Uuden Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen syntyminen tuskin tuo tilanteeseen merkittävää helpotusta. Sitä mieltä on Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

– Uudellamaalla muutos ei ole henkilöjohtamisen näkökulmasta oleellinen, joten en usko sen tuovan muutosta henkilöstöpulaan, Lievonen lausuu.

Tilanteen merkittävään paranemiseen hyvinvointialueen perustamisen myötä ei usko myöskään Vantaalla työskentelevä, sosiaalialan henkilöstöä edustava Teemu Hyppänen.

– Työnantajan vaihtuminen tuskin tuo helpotusta työntekijäpulaan, joka johtuu tiivistetysti kolmesta asiasta: palkkauksesta, työn arvostuksen puuttumisesta ja työn kuormittavuudesta, pääluottamusmies Hyppänen listaa.

Sosiaaliohjaajana työskennellyt Hyppänen kuvaa tämänhetkistä tilannetta Vantaalla.

– Meillä on henkilöstön saatavuuteen liittyvä kriisi päällä monessa yksikössä. Pahimmassa henkilöstöpulakriisissä ovat vanhus- ja vammaispalvelut.

Työnantajan vaihtuminen tuskin tuo helpotusta työntekijäpulaan.

Hyppänen puhuu noidankehästä.

– Työn määrä on lisääntynyt, on tyhjiä vakansseja ja työntekijät ovat kuormittuneita. Siitä seuraa sairauspoissaolojen lisääntymistä, joka pahentaa työvoimapulaa entisestään. Henkilöstöpulan vuoksi perehdytys on puutteellistsa, ja työn laatu heikkenee. Se lisää kuormitusta entisestään. Järjestelmä on sekaisin.

L ievosella on hieman erilainen lista sote-alan työvoimapulan syistä kuin Hyppäsellä.

–Taustalla ovat rakenteelliset asiat: alan aloituspaikkojen sijoittuminen liian voimakkaasti muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja niiden pitkäaikainen alimitoitus. Taustalta löytyvät myös maan hallitusten ja eduskunnan säätämät tiukat kelpoisuusehdot sekä mitoitukset, Lievonen sanoo.

Hyvinvointialuetta perustettaessa Vantaan ja Keravan sote-sektorit laittavat hynttyyt yhteen. Keravan henkilöstöjohtaja Laura Ahokas katsoo, että pidemmällä aikajänteellä hyvinvointialueen perustamisella voi olla henkilöstön saatavuuteen positiivista vaikutusta.

– Työvoiman saatavuuteen tulevat kuitenkin jatkossakin vaikuttamaan sosiaali- ja terveysalan yleinen kiinnostavuus sekä opiskelupaikkojen määrä suhteessa alan työvoiman tarpeeseen.

Hieman toiveikas on myös Vantaan lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa työskentelevä Saana Pukkio.

– Hyvinvointialue laajentaa jossain määrin rekrytointipohjaa alueellisesti. Lisäksi hyvinvointialueella henkilöstöpalvelut pystyvät keskittymään sote-henkilöstön rekrytointiin ja ratkaisemaan henkilöstön veto- ja pitovoimaan liittyviä ongelmia, palvelupäällikkö Pukkio toteaa.

Myös Pukkio korostaa, ettei hyvinvointialue yksin ole hokkus pokkus -menetelmä.

– Erittäin suuri merkitys on sillä, kuinka houkuttelevaksi työnantajaksi hyvinvointialue muodostuu.

Työn kuormittavuus on lastensuojelussa tällä hetkellä Pukkion mukaan suurta liittyen koronan aiheuttamaan palveluvelkaan ja kasvaneisiin asiakasmääriin.

– Sosiaalityöntekijöiden ohella myös psykologeista on kuntasektorilla pulaa.

Lopuksi pääluottamusmies Hyppänen pohtii sote-uudistusta muutoksena. Hän muistuttaa, että vaikka muutos olisi sinänsä hyvä, se kuormittaa työntekijöitä. Myös muutoksen läpikäymiseen tulisi olla henkilöstöllä voimia.