Sote-palveluissa on noin miljardin euron verran löysää.
Näin tiedottaa Hyvinvointialan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö HALI ry, jonka talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva kertoo mistä edellä mainitussa arviossa on kysymys.
– Jos laskisimme tehottomimman kuntapuolikkaan sote-kustannukset mediaanikunnan tasolle, säästyisi yli 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Sote-palvelujen kustannustehokkuudessa on merkittävä hajonta, HALI ry ilmoittaa.
Kuuvan mukaan tehottomimman 30 kunnan vertailukelpoiset sote-menot ovat 36 prosenttia suuremmat kuin 30 parhaimman kunnan.
Kuntien kustannusten vertailuissa on huomioitu kuntien väliset erot palveluiden tarpeessa.
Heitämme hyvinvointia roskiin.
Joel Kuuva
Tarvevakioituja nettokustannuksia vertailtaessa kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset menot olivat vuonna 2020 suurimmat Uudellamaalla sijaitsevassa Kauniaisten kaupungissa, 5 000 euroa.
Listalla seuraavina olivat Utsjoki (4 579 euroa asukasta kohti), Pelkosenniemi (4 554 e), Kaskinen (4 455 e), Savukoski (4 292 e), Ristijärvi (4 286 e), Pedersören kunta (4 209 e), Kolari (4 168 e), Espoo (4 144 e) sekä Sodankylä (4 132 e).
Edellisen tavoin Manner-Suomen otantaa jatkaa vertailu kunnista, jotka käyttivät vähiten euroja asukasta kohti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin.
Säästeliäimmän kunnan tittelin saavutti tässä suhteessa Kymenlaaksossa sijaitseva Miehikkälä, jossa sote-menot yhtä asukasta kohti olivat vain 2 717 euroa vuoden 2020 aikana.
Tehokkaimpien kuntien listalla kakkossijasta alaspäin mentäessä paikkansa ovat löytäneet: Taivassalo (2 801 euroa per asukas), Virolahti (2 881 e), Sauvo (2961 e), Ypäjä (3 008 e), Toivakka (3 037 e), Muurame (3038 e), Nurmes (3 039 e), Kärsämäki (3 041 e) ja Heinola (3 044).
Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat keskimäärin 3 632 euroa asukasta kohti vuonna 2020.
Lähteinä kuntakohtaisille luvuille on käytetty Tilastokeskusta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.
Edellä esitetyissä kustannustehokkuuteen perustuvissa arvioissa ei ole voitu huomioida palvelun laatua, koska sitä ei ole mitattu vertailukelpoisesti ja yhtenäisillä mittareilla Suomessa, talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva täsmentää.
Hyvinvointialueiden ja THL:n tulisi koota yksikkökohtaisempaa dataa palveluiden laadusta ja tehokkuudesta, Kuuva ehdottaa.
– Näin havaittaisiin kehitystä vaativat toimintayksiköt, ja parhaita käytäntöjä voitaisiin levittää eturivin palveluntuottajilta, talous- ja veroasiantuntija pohtii järjestön tiedotteessa.
– Heitämme hyvinvointia roskiin niin kauan, kun tietojohtaminen ei toimi.
Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset.
HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.