Työstään nauttiva lähihoitaja Taija Kälkäinen, 39, laittaa asukkaalle ripsiväriä ja inhoaa sanaa kiire – "Monesti kuulee, että vanhusten hoitaminen on vain mummujen pyllyn pesua"

Lähihoitaja Taija Kälkäinen, 39, tarjoilee iltapäiväkahvit Irma Rannalle, 88. Ranta nauttii kahvikupposen leivonnaisen kera omassa huoneessaan Hämeenkylän vanhustenkeskuksessa. Aiemmin on puettu päälle lempineule ja huivi.

– Jos asukas haluaa, että laitetaan hiukset kauniisti ja silmiin ripsiväriä, minä laitan, Kälkäinen kertoo hymyillen.

Kälkäinen nauttii työstään. Hän nauttii, kun saa tanssia Pertin kanssa ja tehdä aamubrunssin Martalle. Kälkäinen lähtee mielellään kävelylle, konserttiin ja museoon, jos asukas sitä toivoo. Jääkiekko-ottelussakin on käyty.

– Korona-aikana kaikki toiminta ei valitettavasti ole mahdollista, mutta paljon asioita pystymme toteuttamaan täällä vanhustenkeskuksen tiloissa, hän kertoo.

Asukkaiden koti. Tämä ajatus mielessä Kälkäinen lähtee joka päivä töihin. Hän haluaa kohdata vanhustenkodin asukkaat ihmisinä ja kuulla heidän toiveensa. Kulkea rinnalla ja tehdä elämästä mahdollisimman hyvää. Luoda lämpimän kodin tunnelmaa.

– Monesti kuulee, että vanhusten hoitaminen on vain mummujen pyllyn pesua. Tämä on paljon muuta, hän painottaa.

Mielestäni on tärkeä miettiä, kuinka työaika käytetään.

Toinen asia, johon Kälkäinen on monesti työurallaan törmännyt, on hoidollisuuden korostaminen.

– Jos asukas on esimerkiksi levoton, juttelemme ja rauhoittelemme. Saatamme käydä kävelyllä ja soittaa omaiselle. Jos mikään näistä ei auta, vasta sitten harkitaan lääkettä, Kälkäinen sanoo.

Kiire loistaa poissaolollaan, kun Kälkäinen kertoo työstään.

– Inhoan sanaa kiire. Asioiden taakse on helppo mennä. Hoitajapulasta ja kiireestä monesti puhutaan, ja totta, yleisesti hoitajapula on tosiasia. Mutta ei joka vuorossa ole hoitajapulaa, Kälkäinen sanoo.

– Mielestäni on tärkeä miettiä, kuinka työaika käytetään. Onko tauko se juttu? Täytyykö työpäivä aloittaa pitkillä raporteilla? Inhoan sitä, kun työpäivä aloitetaan kahvitauolla, hän jatkaa.

Kälkäisen puheesta kuuluu, että hän on löytänyt sydämen ammatin.

– Mieheni on joskus vitsaillut, että voisin kääriä mummut ja papat vilttiin, ja tuoda kotiin, hän nauraa.

Reilu 10 vuotta sitten Kälkäinen oli vanhempainvapaalla kolmannen lapsensa kanssa. Työuraa oli takana päiväkodissa sekä ravitsemustyöntekijänä.

– Aloin pohtimaan mitä haluan oikeasti tehdä.

Hoitoala veti puoleensa, ja Kälkäinen kouluttautui oppisopimuksella lähihoitajaksi. Perheen kuopuksen kasvaessa Kälkäisestä tuli myös lapsen omaishoitaja. Elämäntilanne vei äidin ja tyttären monesti sairaalaan pitkiksikin ajoiksi. Hoitajan töitä oli onneksi saatavilla joustavasti.

– Kun lapseni sairaus paheni, juttelin esimieheni kanssa vaihtoehdoista yhdistää työ ja omaishoitajuus. Sain sisäisen siirron resurssipooliin. Olen erittäin kiitollinen, että Vantaalla on panostettu siihen, että töitä voi tehdä joustavasti ja ymmärretään työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, hän sanoo.

Kälkäinen on työskennellyt kaupungin kaikissa vanhuspalveluyksiköissä ja palvelutaloissa, lisäksi Helsingin kotihoidon resurssipoolissa. Lisäksi hän on kouluttautunut työn ohessa muun muassa muistihoitajaksi.

– Vantaalla on panostettu myös koulutuksiin, joka on hienoa asia, hän sanoo.

Kun uusi Hämeenkylän vanhustenkeskus avautui, Kälkäistä pyydettiin töihin. Hän ajaa Hämeenkylään kotoaan Jokivarresta, 30 kilometrin päästä.

– Saisin töitä lähempääkin, mutta tämä on huipputyöpaikka, jossa saa toteuttaa rohkeasti uusia ajatuksia, hän sanoo.

Jos Kälkäinen muuttaisi työssään jotain, se olisi palkka.

– En minä tätä työtä palkan takia tee, mutta se on varmasti suuri syy, miksi hoitajapulaa on. Meilläkin on tällä hetkellä 7 asukaspaikkaa vapaana, koska ei ole riittävästi hoitajia.

Korona on tuonut työhön raskaan lisän. Kälkäinen itse sairastui koronaan viime syksynä. Tartunta tuli todennäköisimmin työpaikalta.

– Korona-asiakkaiden hoito on erittäin raskasta. Olen kahden vuoden aikana hoitanut useita korona asiakkaita. Jatkuva suojautuminen vie paljon aikaa ja vahvoissa suojaimissa työskentely on erittäin raskasta, Kälkäinen sanoo.

– Lisäksi, kun asiakkailla on ollut koronaa, eivät heidän läheiset ole voineet tulla normaalisti vierailulle. Kun saattohoidossa olevan, koronaan sairastuneen läheiset tulevat vierailulle, on heidän oltava vahvasti suojautuneita. Tätä on surullista katsoa, hän jatkaa.

Rokottamattomat hoitajat aiheuttavat Kälkäiselle huolta.

– Kun kotona on riskiryhmään kuuluva lapsi, se tuo omat huolet ja haasteet. Koskaan en ole voinut tietää, onko työkaverilla rokotetta. Olen tyytyväinen, että hoitajilta jatkossa vaaditaan rokotteet.

Uusi kokeilu

Moniammatillinen tiimi

Viime syksynä avautuneessa Hämeenkylän vanhustenkeskuksessa työskentelee moniammatillinen tiimi. Jokaisena arkipäivänä paikalla on lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi toimintaterapeutti, fysioterapeutti, toiminnanohjaaja ja hoiva-avustaja.

Monissa palvelutaloissa fysioterapeutti on paikalla esimerkiksi vain kerran viikossa.

Hämeenkylän palvelukeskuksen moniammatillisen tiimin vahvistaminen on ollut onnistunut kokeilu, joka halutaan viedä myös muihin yksiköihin.

Moniammatillinen tiimi panostaa asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut