Yli 300 ihmistä odottaa apua Vantaan mielenterveyspalveluista, jono jopa kuukausia – "On todella raskasta, kun tietää, mihin odottelu voi johtaa", harmittelee hoitaja

Vantaan mielenterveyspalveluihin jonottaa nyt yli 300 ihmistä.

Vantaan Sanomat (VS 15.1.) uutisoi terveyspalvelujen jonotilanteesta Vantaalla ja Keravalla. Jutussa kerrottiin, että Vantaalla mielenterveyspalveluihin oli jonossa tammikuun alussa noin 50 ihmistä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut hoitavat yli 18-vuotiaiden ongelmia.

Vantaan Sanomiin yhteyttä ottanut hoitaja kertoo tilanteen olevan paljon karumpi.

– Mielenterveyspalvelujen hoitotakuujonossa on noin 50 ihmistä. Mutta on toinen jono, jossa on satoja ihmisiä, jotka odottavat aikaa mielenterveyspalveluihin, nimettömänä pystyttelevä hoitaja sanoo.

Toisessa jonossa odottavat ovat saaneet lähetteen mielenterveyspalveluihin terveyskeskuslääkäriltä.

– He voivat joutua jonottamaan todella pitkään, 3–6 kuukautta. Olen ottanut vastaan myös vuoden vanhoja lähetteitä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut olivat viime marraskuuhun asti osa Vantaan terveysasemia, mutta ovat siitä asti toimineet omana yksikkönään. Satojen ihmisten ”toinen jono” on hoitajan mukaan ollut olemassa vuosia. Aiemmin se kätkeytyi terveysasemien alle. Mielenterveyspalvelujen hoitajat purkavat molempia jonoja.

– Tuntuu, että monesti ajatellaan, että riittää, kun ihminen pääsee lääkärille. Että silloin hän on hoidossa. Mutta jos lääkäri laittaa lähetteen mielenterveyspalveluihin, jonne joutuu jonottamaan kuukausia, ihminen ei ole hoidossa, vaan jonossa.

– On hirveää, kun vaikkapa yksinhuoltajaäiti soittaa ja kertoo ahdistuksestaan sekä itsetuhoisista ajatuksista eikä minulla ole antaa aikaa! On todella raskasta, kun tietää, mihin odottelu voi johtaa, hoitaja kertoo itkua pidätellen.

Jonojen kertymiseen on hoitajan mukaan yksinkertainen syy.

– Henkilökuntaa on liian vähän. Työntekijät uupuvat. Vaikka tekisin kuinka pitkiä päiviä, en ehdi tehdä tarpeeksi.

Hoitaja on huolissaan työkavereiden ja omasta jaksamisestaan.

Hoitaja kertoo toukokuussa 2020 potilasmäärien lähteneen kasvuun.

– Ne olivat toukokuusta vuoden loppuun melkein tuplat vuoteen 2019 verrattuna.

Kasvun taustalla on ihmisiä kuormittava korona.

– Lisäksi ihmiset ovat koko ajan kipeämpiä. Erikoissairaanhoitoon lähetettyjä potilaita käännytetään perusteettomasti meille takaisin, koska sekään puoli ei vedä.

Hoitaja arvioi, että 10 prosenttia Vantaan mielenterveyspalvelujen potilaista kuuluisi erikoissairaanhoitoon.

– Meillä on linjattu, että potilaita saa tavata 1–8 kertaa. Ei tämä riitä kuin alkuun, jos potilas on erikoissairaanhoidon tarpeessa.

Vantaalla ei ole matalan kynnyksen walk-in-palvelua, jonne voisi kävellä mielenterveyspulmissa. Hoitajille voi soittaa matalla kynnyksellä arkisin kello 12–13.

– Mutta emme ehdi vastaamaan kaikkiin puheluihin.

Vantaan vs. terveyspalvelujen johtaja Piia Niemi-Mustonen vahvistaa, että hoitotakuujonon lisäksi on toinen jono, jossa on noin 300 henkeä.

– Toinen jono on niin sanottu määräysjono, minne lääkärin hoitovastaanotolla tekemien mielenterveyspalvelujen hoitojakson lähetteet laitetaan. Kyseessä on kiireetön hoito, joka on jo alkanut lääkärin vastaanotolla, Niemi-Mustonen kertoo.

Molemmat jonot ovat kiireettömään hoitoon.

– Määräysjonossa aika lääkärin hoitokäynniltä mielenterveyspalveluiden yksilöhoitoon on keskimäärin 2,5 kuukautta. Ryhmämuotoiseen hoitoon voi päästä nopeammin, samoin nettiterapiaan.

Niemi-Mustonen myöntää, että ajoittain odotusajat ovat varmasti olleet pidempiä kuin pari kuukautta. Hänen mukaansa kaupungilla ei ole tarkkoja tietoja jonossa olevien määrästä ajalta ennen koronaa.

– Tuntumamme mukaan koronan aikana mielenterveyspalveluiden tarpeessa on kuitenkin ollut jonkin verran lisääntymistä. Uusi potilastietojärjestelmä mahdollistaa jonottavien määrän seuraamisen. Tavoitteena on oikea-aikaistaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä lyhentää jonoja.

Vantaan mielenterveyspalveluissa työskentelee 17 psykiatrista sairaanhoitajaa. Niemi-Mustosen mukaan mielenterveyspalveluihin rekrytoidaan tänä vuonna kahdeksan psykiatrisia sairaanhoitajia.

Lisäksi nykyhenkilökuntaa koulutetaan, jotta jo ensikontaktissa puhelimitse voidaan tehdä riittävä hoidontarpeen arvio ja ohjata potilaita käyttämään muun muassa omahoito-ohjelmia.

Kiireellisen hoidon tarpeessa olevat ohjataan Niemi-Mustosen mukaan terveysaseman lääkärille, tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Hän kertoo, että lääkäri aloittaa tarvittavan hoidon, kuten lääkityksen. Millaisella aikataululla kiireellisessä hoidon tarpeessa oleva mielenterveyspotilas saa ajan mielenterveyspalveluihin, Piia Niemi-Mustonen?

– Kiireellisessä asiassa mielenterveyspotilaat ohjataan päivystysvastaanotoille, missä hoito alkaa heti ja vaikea-asteiset tilanteet hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Meidän omissa mielenterveyspalveluissa annetaan kiireetöntä hoitoa lieviin ja keskivaikeisiin ongelmiin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut