Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vantaan rokotuskattavuuden toivotaan nousevan uuden koronarokotteen myötä – THL:n Hanna Nohynekin mukaan haasteena on erityisryhmien tavoitettavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että Vantaan rokotuskattavuus nousisi helmikuun loppupuolella jakeluun tulevan uuden Novavaxin rokotteen avulla.

– Ajatus on, että he, jotka eivät maailmankatsomuksellisesta syytä halua ottaa nykyisiä mrna-rokotteita, ottaisivat tällaisen hiukan perinteisemmällä teknologialla valmistetun rokotteen, Nohynek sanoo.

Vantaan rokotuskattavuus on ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen osalta pysähtynyt reiluun 80 prosenttiin yli 12-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta. Luku on muutamaa prosenttiyksikköä alhaisempi kuin naapurikaupungeissa Helsingissä ja Espoossa.

Tämä voi selittyä kaupunkien erityyppisellä väestörakenteella, kertoo Nohynek.

– Tiedämme, että nuoremmat ihmiset eivät ota niin hanakasti rokotteita. Nuoret naiset ottavat rokotteet suhteessa enemmän kuin miehet. Erilaisten kieliryhmien keskuudessa rokotuskattavuus on keskimääräistä alhaisempi. Nämä ovat Vantaalla voimakkaasti edustettuina.

Helsingissä on vanhempi väestörakenne, Nohynek toteaa. Espoossa puolestaan asuu keskimääräistä varakkaampaa väestöä, jonka terveystietoisuus on yleensä korkealla tasolla.

Ylilääkäri pohtii, onko Vantaalla onnistuttu täysin tiedottamisessa.

– Onko rokotuksia ollut helposti saatavilla, onko tieto niiden hyödyistä ja haitoista ollut oikea-aikaista sekä oikeakielistä?

Nohynek kehottaa, että mahdollisimman moni kävisi viimeistään nyt hakemassa rokotteet. Hän toteaa haasteeksi erityisryhmien, kuten syrjäytyneiden ja eri kieliryhmien edustajien, tavoitettavuuden.

Nohynek kertoo luottavansa tämän osalta Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtoseen.

– Hänellä on hyvä tiimi, joka ajattelee asioita laaja-alaisesti.

Omikronmuunnos tulee menemään väestön valtaosan läpi, sanoo Nohynek. Rokotteet suojaavat variantilta vain osittaisesti.

– Sitä voidaan vain jarruttaa etäilyllä ja kokoontumisrajoituksilla. Jonkinlainen toleranssi yhteiskunnassa omikronille pitää olla. Nollalinjalle ei ole järkevää mennä.

Nohynek toivoo pahimman olevan pian ohi ja lähikuukausina päästävän palaamaan normaalimpaan elämään. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei covid-19-tautia aiheuttava koronavirus tule täysin katoamaan.

– Meillä on jo neljä ihmisen koronavirusta, jotka aiheuttavat kausiflunssia. Yksi skenaario on, että tämä virus muuttuu sellaiseksi, kun immuniteettiä on tarpeeksi.

Vaikka ihmiskunnalla on keinot suojautua, pandemiassa on kyse luonnonilmiöstä, toteaa Nohynek.

– Ihmiset ovat joutuneet painiskelemaan ruton, isorokon ja polion kanssa. Tässä on ihan samoja elementtejä.