Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu parani ensimmäisenä koronavuonna, mutta toisena tuli takapakkia – Näihin asioihin voit vaikuttaa paikallisesti

Koronan aiheuttama liikenteen väheneminen näkyi edelleen ilmanlaadussa pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Pitoisuudet ovat olleet tavallista matalampia koko korona-ajan, mutta ne nousivat ensimmäisestä koronavuodesta. Pitoisuudet eivät alita Maailman terveysjärjestön (WHO) uusia ohjearvoja, kertoo tiedotteessaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).

Koronasta aiheutunut liikenteen vähentyminen näkyi HSY:n mittausten mukaan viime vuonnakin pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuuksissa.

– Viime vuoden aikana liikennemäärät palasivat jo lähemmäs koronaa edeltävää tasoa. Typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat viime vuonna edelleen matalat, vaikkakin hieman korkeammat kuin vuonna 2020, kertoo tiedotteessa ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen HSY:stä.

Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin liikenteen väheneminen ei vaikuta yhtä paljon. Sääoloilla on suuri vaikutus pölyämiseen, ja pienemmilläkin liikenteen määrillä katupöly pääsee nousemaan ilmaan. Vuonna 2021 pölyisiä päivä oli enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Vaikka ilmansaasteiden pitoisuudet ovat koronapandemian aikana olleet tavanomaista matalampia, ne eivät alita WHO:n uusia tiukempia ilmanlaadun ohjearvoja. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun kannalta ongelmallisimmat ilmansaasteet ovat typpidioksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset ja otsoni, sanoo tiedotteessa HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten WHO:n vuosiohjearvot ylittyivät viime vuonna tiedotteen mukaan pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä pakokaasun ja katupölyn takia.

Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat jopa kaksin- tai kolminkertaisia ohjearvoon verrattuna.

Myös pienhiukkaset ja otsoni ylittivät ohjearvot lähes koko seudulla. Koska pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksiin vaikuttavat eniten Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet ilmansaasteet, vaaditaan pitoisuuksien alentamiseen myös Euroopan laajuisia toimia.

Sen sijaan liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt ovat paikallisia ongelmia, joiden pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa paikallisesti.

Manninen sanoo, että autokannan uusiutuminen ja sähköistyminen vähentävät liikenteen pakokaasuja ja typpidioksidin pitoisuuksia.

– Puunpolton ja katupölyn hiukkaset säilyvät haasteina pitkälle tulevaisuuteen, Manninen jatkaa.