Hyvinvointi: Ammattilaiset tietävät, mitkä ongelmat vaativat ratkaisua.
Vantaalaiset ja keravalaiset voivat jatkossa odottaa hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, mikäli alan kokemus ja koulutus valmistavat päättäjiä tekemään asukkaiden kannalta hyviä ratkaisuja.
Reilu kolmannes Vantaan ja Keravan 69 aluevaltuutetusta on ammatti- ja tutkintonimikkeiden perusteella sote-alan osaajia. Mukana on muun muassa viisi lääkäriä.
Työkokemus saattaa olla jopa kimmoke lähteä vaikuttajaksi. Sitä se oli aluevaltuustoon reilulla äänipotillla valitulle kaupunginvaltuutettu Maarit Raja-aholle (kok.).
– Toimin muutama vuosi sitten Vantaan kaupungin vanhusten palvelukeskuksen johtajana. Näin alalla paljon kehittämiskohteita. Ajattelin, että haluan päästä sosiaali- ja terveyslautakuntaan antamaan kentältä oman panokseni ja näkemykseni päätösten tekoon.
Aluevaalien ääniharava, sairaanhoitaja, JHL:n aluepäällikkö ja kaupunginvaltuutettu Sirkka Kähärä (sd.) näkee Raja-ahon tavoin työkokemuksen rikkautena.
– Työskennellessäni vantaalaisella terveysasemalla sairaanhoitajana koin usein tilanteita, joissa potilas istui edessäni, ja minun tuli tavoittaa sosiaalityöntekijä. Tavoittaminen ei onnistunut, koska sosiaalityöntekijöillä oli salaiset numerot tai heidän puhelinaikansa oli myöhemmin.
Näin alalla paljon kehittämiskohteita.
Kokemukset vahvistivat Kähärän uskoa siihen, että moniammatillisen yhteistyön on oltava sujuvaa, ja asiakkaan on saatava ”yhdeltä luukulla” selkeä suunnitelma.
Aluevaltuustoon nousi ääniharavana myös Olga Gilbert (vihr.). Hän toimii Martinlaaksossa terveyskeskuslääkärinä.
Gilbert katsoo lääkärinä kykenevänsä hahmottamaan sitä kokonaisuutta, jota kutsutaan hyvinvointialueeksi.
– Tunnen ongelmia, joita meidän pitää jatkossa pystyä aluevaltuustossa ratkaisemaan. Sote- ja pelastusalan asiantuntemus tuovat varmasti syvyyttä päätöksentekoon.
Gilbert haluaa panostaa terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hän toivoo, että oppia jaetaan Vantaan ja Keravan välillä.
– Hyvinvointialueella voimme ottaa mielenterveyden hoidon järjestämisessä oppia Keravalta.
Raja-aho huomasi vaalipaneeleissa, että sote-alan ulkopuolelta tulevilla on runsaasti opittavaa.
– Kyllä ihminen oppii, mutta paljon työtä se vaatii, jos ala on täysin vieras. Tosin olenhan itsekin oppinut esimerkiksi kaupunkiympäristölautakunnassa paljon.
Gilbert jakaa Raja-ahon näkemyksen.
– Jos ei ole minkäänlaista perehtyneisyyttä sote-alaan tai politiikkaan, niin uskon toimimisen aluevaltuustossa olevan aika vaikeaa. Siellä on heti alussa isoja asioita päätettävänä.
Yksi aluevaltuuston sote-alan ammattilaisista on laillistettu sosiaalityöntekijä Erika Veltheim (ps.). Hän uskoo työkokemuksen auttavan hahmottamaan ennen kaikkea sitä, miten päätökset vaikuttavat käytännössä.
Veltheimin mielestä on tärkeää, että päätöksiä on tekemässä valtuutettuja eri taustoilla.
– Totta kai on hienoa, että mukana on sote-alan asiantuntijoita. Demokratian kannalta on kuitenkin tärkeää, että aluevaltuustossa on myös muiden alojen asiantuntijoita. Ja onhan meillä kaikilla kokemusta ja näkemystä palveluiden käyttäjinä, Veltheim lausuu.