Kun ilmasto muuttuu ja kaupungit kasvavat sekä tiivistyvät, kesät muuttuvat pääkaupunkiseudulla entistä tukalammiksi. Liukkaat kelit puolestaan harvinaistuvat. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden mallinnuksista, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessaan.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittivät, millaisissa lämpötiloissa pääkaupunkiseudulla vietetään kesiä nykyilmastossa, 2030-luvulla ja 2050-luvulla. Lisäksi tutkijat selvittivät, miten talvien keliolot muuttuvat vastaavina ajankohtina.
Tutkimuksessa ilmastonmuutoksen voimakkuuden on arvioitu olevan sellainen, että Suomen keskilämpötila nousisi noin kaksi astetta nykyisestä 2050-luvulle mennessä.
Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrelsin mukaan enemmän kuumia jaksoja eli hellettä kuin nykyään. Ne ovat myös pidempiä.
– Lämpötilat voivat myös olla hieman nykyistä korkeampia, Perrels arvelee.
Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä lämpötilojen nousuun.
Perrels toteaa, että kaupunkirakenteella on puolestaan vaikutus lämpötilojen nousun aiheuttamaan kuumarasitukseen. Tiiviimpi rakenne lisää kuumarasitusta.
– Viheralueet ovat tärkeitä. Kuumarasitusta voidaan vähentää esimerkiksi puistikoiden ja viherkattojen avulla. Tärkeää on myös se, että alueella on eri korkuisia puita ja pensaita, varjopaikkoja. Tuulen on päästävä puhaltamaan läpi, Perrels luettelee.
Hänen mukaansa kuumenevien kesien aiheuttamaa kuumarasitusta voidaan helpottaa myös suuntaamalla uudet rakennukset oikein ja rakentamalla taloja erikorkuisiksi.
Perrels sanoo, että nopean ilmastonmuutoksen ja tiivistyvän kaupungin vaikutuksesta kohtalaisen kuumarasituksen tunnit kesällä lähes kaksinkertaistuvat ja ankaran yli kolminkertaistuvat 2050-luvulle mennessä.
Kuumarasitus lisännee Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan erityisesti ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä asumistilanteesta riippuen. Se myös nostaa energiankulutusta, koska rakennusten jäähdytystarve kasvaa.
Liukkaat keliolot helpottuvat mallinnuksen mukaan pääkaupunkiseudulla, kun ilmasto lämpenee. Perrels sanoo, että siinä mielessä keliolosuhteet paranevat.
Liikenteen kannalta vaikeat talvikelit ovat mallin mukaan harvinaisempia tiiviillä kaupunkialueella kuin esimerkiksi harvaan rakennetulla pientaloalueella.
– Liukkaat kelit vähenevät pikkuhiljaa. Kun katsoo 20 vuotta eteenpäin, tulevat talven sateet keskimäärin yhä enemmän vetenä. Sen vuoksi ei ole liukasta, Perrels selvittää.
Hän muistuttaa, että silti Helsingissäkin saattaa sataa lunta. Sellaiset jaksot ovat kuitenkin nykyistä lyhyempiä ja lumi sulaa välillä poiskin.
Jalankulun liukkaiden tilanteiden määrään vaikuttaa kaupunkityypin lisäksi myös muu ympäristö. Nykyilmastossa etäisyys merestä vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka usein jään päällä on lunta ja vettä. Lämpimämmissä tulevaisuuden ilmastoissa meren vaikutus näkyy heikommin, mutta on edelleen havaittavissa.
– Ilmasto vaihtelee nyt ja tulevaisuudessa, joten liukkaita ajatelleen jatkossakin voi olla hankalia talvia. Pitkäjänteisessä katsannossa Helsingin seudulla on kuitenkin vähemmän lunta.
Ilmatieteen laitoksen mallinnusten aineistoja voi nyt tarkastella Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) avoimessa karttapalvelussa. Siellä kuvataan keskimääräistä kesälämpötilaa, kesäistä kuumarasitusta ja talven liukkaita keliolosuhteita. Tietoja voi tarkastella suhteessa kaupungin kasvun kehitykseen. Mallinnuksessa ovat mukana maltillinen ja nopea kaupunkikehitys.
– Kuumarasitus tulee olemaan toisilla alueilla voimakkaampaa kuin toisilla. Siksi on tärkeää tarkastella skenaarioita kartta-aineistoa vasten, sanoo tiedotteessa HSY:n ilmastoasiantuntija Maaria Parry.
