Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Kyselytutkimus kertoo: Korjaukset ovat vähentäneet sisäilmahaittoja Vantaan oppilaitoksissa selvästi, mutta oireilua on yhä

Selvitys: Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan vantaalaista oppilaitosta, joiden tilat korjattiin osin viime kesänä.

Vantaan kaupungin oppilaitoksissa tehdyt sisäilmaremontit ovat vähentäneet henkilöstön oireilua, kertoo tuore kyselytutkimus.

Tulosten mukaan korjatuissa tiloissa koetut olosuhdehaitat ja oireilu vähenivät selvästi. Niitä ei kuitenkaan pystytty täysin poistamaan.

Oppilaitosten tiloja korjattiin viime kesänä. AITO Vantaan Työterveys Oy teki kyselyn ennen korjauksia eli toukokuussa 2021 ja niiden jälkeen marraskuussa, kertoo Vantaa tiedotteessaan. Tarkoituksena oli selvittää, vähenevätkö työntekijöiden kokemat haitat ja oireet korjausten jälkeen.

Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan oppilaitosta, joiden tilat korjattiin osittain. Nämä olivat Kaivokselan, Kivimäen, Päiväkummun, Rekolan, Simonkallion ja Sotungin koulut sekä Varian Talvikkitien yksikkö ja Vaskivuoren lukio.

Remontoiduissa tiloissa oli tutkimusten mukaan todettu sisäilman laatua koskevaa korjaustarvetta.

Vastauksia kysyttiin ihmisiltä, jotka ovat työskennelleet tiloissa ennen ja jälkeen korjausten. Kyselyyn vastasi noin 50 prosenttia tutkimukseen pyydetyistä.

Vantaa ei julkista ýksittäisten kohteiden tuloksia pienen vastaajamäärän takia, mutta vastaukset olivat samankaltaisia kaikkialla: haitat ja oireet ovat vähentyneet korjaustoimien ansiosta.

Ennen korjauksia 16–70-prosenttia vastaajista koki tutkituissa tiloissa paljon tai hyvin paljon olosuhdehaittoja.

Eniten vastaajat kärsivät lämpöolosuhdeongelmista eli kylmyyteen, kuumuuteen, vetoon, tunkkaisuuteen ja puutteelliseen siivoukseen liittyvistä haitoista.

Korjausten jälkeen 5–40 prosenttia vastaajista koki tiloissa paljon tai hyvin paljon haittoja. Tuolloinkin koettiin eniten lämpöolosuhdeongelmia. Lämmitysjärjestelmiä ei korjattu kesällä suoranaisesti.

Korjausten jälkeen rakennuksesta johtuvia hajuja koki vielä 5–12 prosenttia vastaajista. 18 prosenttia vastaajista aisti yhä paljon tai hyvin paljon tunkkaisuutta. Enemmistö ei enää huomannut poikkeavia hajuja.

Äänen painuminen ja käheys, silmien ärsytysoireet, nenän tukkoisuus ja yskäoireet ovat vähentyneet tiedotteen mukaan selvästi korjausten jälkeen. Nämä oireet voivat viitata rakennusten mikrobi- ja kosteusvaurioihin sekä kuituongelmaan.

Sisäilmakorjausten yhteydessä on tyypillisesti poistettu kuitulähteitä ja korjattu mikrobivaurioita.

Jatkuvien hengitystieinfektioiden määrä on laskenut erittäin vähäiselle tasolle. Astmaa sairastavien oireilu ei ole pahentunut korjausten jälkeen.

Yleisoireet, kuten väsymys ja päänsärky, ovat myös vähentyneet, vaikka toisaalta kasvomaskin käyttö voi lisätä molempia.

Tiedotteen mukaan oireilulle voi olla monia syitä, muitakin kuin rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot tai muut sisäilman epäpuhtaudet.

Vantaan kaupungilla on työntekijöitä yli 300 rakennuksessa. Niissä kaikissa voi olla isompia tai pienempiä sisäilmaan vaikuttavia vikoja.

Tuoreen selvityksen perusteella osittainenkin korjaus on toimiva käytäntö, jos perusteellista korjausta on odotettava. Vastaavia tuloksia saatiin myös viime vuonna tehdystä kyselytutkimuksesta.

Tiedotteen mukaan lämpöolosuhteisiin ja siivouksen laatuun liittyvä palaute on välitetty kiinteistöhoitoon ja puhtauspalveluille.