"Ruskeasannan juna-asema ei ole Vantaan suunnitelmissa" – Tuusulan pormestari: Asema voisi olla jopa yksi joukkoliikenteen kärkihankkeista

Kehärata: Ruskeasannan vieressä on rata, mutta asemaa ei ole tulossa.

Lapinkylä kyllä, Ruskeasanta ei. Siinä on lyhykäisyydessään Vantaan kaupungin asenne uusia Kehäradan juna-asemia kohtaan.

Perusteetkin ovat selvillä. Lapinkylä on yleiskaavassa c-merkinnällä. Alueelle voidaan kaavoittaa tiivistä rakentamista, jotta juna-asemalle riittäisi käyttäjiä.

Ruskeasannan tilanne on toinen.

– Ruskeasannan juna-asema ei ole kaupungin suunnitelmissa, Vantaan kaupunkiympäristön uusi apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila toteaa ykskantaan.

Juna-asemaa vastaan puhuvat alueen pientalovaltaisuus, korkeuserot ja moottoritien läheisyys. Alueesta ei ole tulossa tulevina vuosina tiivistä keskustaa.

– Ruskeasanta on uudessa yleiskaavassa pientaloaluetta, joten 15–20 vuoden sisään juna-asemaa sinne tuskin tulee.

Asema on meillä toiveissa.

Ruskeasannassa asuvien mielipide ei yllätä.

– Ehdottomasti juna-asema pitäisi rakentaa. Olisi oikeus ja kohtuus, että Ruskeasanta saisi oman asemansa, seitsemisen vuotta ruskeasantalaisena viihtynyt Hannu Jaskari toteaa.

Samaa mieltä on vuodesta 1988 Ruskeasannassa asunut Paavo Heiskanen.

– Leinelän asema on aika kaukana. Asema on toiveissa.

Jaskari kummastelee, miksi Ruskeasannan asemaa ei rakennettu samaan aikaan kuin vaikkapa Leinelän seisaketta.

– Valmistelut kuitenkin tehtiin. Jälkikäteen rakentaminen tulee varmasti kalliimmaksi.

Valmistelut mainitsee myös ruskeasantalainen Kasimir Häiväoja.

– Asemavaraus on jo rakennettu pitkälle valmiiksi, ja sen loppuun vieminen ei olisi enää kovin iso urakka.

Häiväoja lisää, että Ruskeasannan asema mahdollistaisi Tuusulanväylän ja lentokentän välisen maa-alueen hyötykäytön.

– Se jää muuten täysin hyödyntämättä eikä ole asumiseen soveltuvaa aluetta. Ruskeasannan aseman ympäristö olisi myös oiva paikka rakentaa uutta keskeisellä sijainnilla olevaa yritysaluetta, Veromiehen alueen ja uuden Lentolan kaupunginosan valmistuttua. Se toisi kaupungille verotuloja, Häiväoja pohtii.

Sari Karttunen käy säännöllisesti Ruskeasannassa opintopäivän jälkeen lastenhoitotyössä. Hän pohtii, että juna olisi bussia nopeampi ja kätevämpi kulkuväline.

– Onhan se outoa, että lähin juna-asema on kaukana, vaikka kehärata kulkee aivan Ruskeasannan asuinalueen vieressä.

Tiedossa on, että Ruskeasannan asemasta olisi liityntäpaikkana hyötyä monille pohjoisen suunnasta tuleville.

– Hankkeissa periaatteina on ollut ja tulee olla se, että hyötyjä maksaa. Vantaata ja vantaalaisia asema ei palvelisi, lukuun ottamatta ruskeasantalaisia ja Kylmäojan länsiosissa asuvia, Anttila sanoo.

Aihe on tuttu Tuusulassa.

– Keskusteluja Ruskeasannan juna-aseman rahoittamisesta ja rakentamisesta käytiin Vantaan kaupungin kanssa viime vaalikauden aikana, Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka toteaa.

Hän esittelee laskelmia.

– Tuusulan liikennesuunnittelijan karkea arvio on, että jos kymmenen prosenttia Helsinkiin ja Vantaalle kulkevista tuusulalaisista käyttäisi Ruskeasannan asemaa, se olisi reipas 550 tuusulalaista päivässä.

Ruskeasannan asemaa ei ole näköpiirissä, ja Lapinkylän uuden juna-aseman aikatauluun vaikuttaa ennen kaikkea Kivistön kehittyminen.

– Lapinkylän kaavoittamisen aikataulu riippuu myös siitä, kuinka hyvin saamme täydennysrakentamisella tiivistettyä valmiimpia alueita Vantaalla. Vasta infraltaan valmiimpien alueiden tiivistämisen jälkeen on Lapinkylän rakentamisen vuoro.

– Lapinkylän kohdalla kyseessä ovat 30-luvun suunnitelmat. Toivottavasti kuitenkin 30-luvun alkupuolen suunnitelmat, Anttila sanoo.

Hänen mielestään rakentamisen potentiaalia lisää se, ettei Lapinkylä ole pahimmalla lentomelualueella, joten sinne voidaan kaavoittaa asuntorakentamista.

Lue myös: Kivistön keskusta kasvaa kohti Lapinkylää – 30 vuoden kuluttua radanvarressa voi asua 45 000 vantaalaista

Rahoitus

Tuusulan pormestari väläyttää taloudellista tukea

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelän mielestä Ruskeasannan juna-asema voisi olla jopa yksi Tuusulan joukkoliikenteen kärkihankkeista. Se tarkoittaa, että Tuusula olisi valmis osallistumaan aseman rakentamisen kustannuksiin.

Hankkeen rahoittaminen kuuluisi Ikkelän mukaan kolmikolle: Tuusula, valtio ja Vantaa.

– Asema lisäisi Uudenmaan kilpailukykyä ja edistäisi hiilineutraaliuden saavuttamista Uudellamaalla. Siksi myös valtion olisi mielekästä osallistua.

Hän korostaa, että Ruskeasannan juna-asemalle pitäisi ehdottomasti rakentaa riittävästi parkkitilaa liityntäpysäköintiä varten, ja sinne tulisi olla hyvät bussiyhteydet.

– Ruskeasannan juna-asema veisi ruuhkaa pois Tuusulanväylältä ja siten helpottaisi vantaalaistenkin liikkumista, Ikkelä pohtii.  

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut