Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa koronatilanteen pahimman huipun olevan takanapäin.
Koronavirukseen on liki kahden vuoden aikana sairastunut arviolta 150 000 vantaalaista.
Viruksen vaikutukset, palvelujen sulkeminen ja yhteiskunnan muutokset näkyvät yhä laajasti vantaalaisten hyvinvoinnissa.
Lue myös: Tällainen on koronatilanne Vantaalla – Kaupunginjohtaja: "Pahin tautihuippu on takanapäin"
Viljanen totesi, että näyttää, että etenkin nuoret naiset ovat haavoittuneet koronatilanteessa enemmän kuin nuoret miehet tai vanhemmat ikäluokat.
Nuoret naiset ja tytöt ovat kokeneet muita enemmän muun muassa ahdistusta ja yksinäisyyttä.
Koronan vaikutukset vantaalaisten terveyteen ulottuvat laajalle. Viljasen mukaan esimerkiksi lapsilla koulu-uupumus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Aikuisilla esimerkiksi toiveikkuus tulevaisuuden suhteen on vähentynyt.
Päivittäinen liikkuminen on vähentynyt etenkin nuorilla aikuisilla, päihteiden käyttö ja epäterveellinen napostelu on puolestaan lisääntynyt.
Yksinäisyys on lisääntynyt etenkin alle 40-vuotiailla.
Myös mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet.
Jo aiemmin on todettu, että korona iski etenkin yhteiskunnan heikoimpiin, kuten pienituloisiin, lapsiin ja vanhuksiin.
Lue myös: Koronan toipumissuunnitelmaan käytetään 18 miljoonaa euroa
Tämän lisäksi vantaalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Kriisipuhelimien soittajamäärät kasvoivat, samoin poliisien kotihälytykset. Myös väkivaltaisuus on lisääntynyt, summasi kaupunginjohtaja tiedotustilaisuudessaan.
Ruoka-avun tarve kasvoi Vantaalla ja asiakasmäärät kaupunginjohtajan mukaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuivat.
Myös työttömyys- ja talousvaikeudet kasvoivat. Pahimmillaan työttömyys kasvoi liki 20 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys kolminkertaistui.
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Vantaalla korkea.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin on paikoin ollut vaikeaa päästä. Niin sanottu hoitovelka on kasvanut useissa palveluissa, kun kiireettömistä toiminnoista on jouduttu kaupungilla tinkimään.
Esimerkiksi terveysasemien kiireettömälle lääkärinvastaanotolle pääsy on pidentynyt, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on viivettä. Hammashoidossa joutuu odottamaan yli neljä kuukautta kiireetöntä hoitoaikaa.
Lue myös: Keravalla pääsee lääkärille Vantaata nopeammin
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, työikäisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä kotiin annettavassa tuessa on erityisesti palveluvelkaa. Myöskään lastensuojelun lakisääteisissä määräajoissa ei ole pysytty.
Lakisääteisiä palvelujen järjestämisen määräaikoja ei ole pystytty kaikilta osin noudattamaan myöskään vanhusten ja vammaisten palveluissa.