Risto Nykänen aurasi luistelureitin Vantaalle tänä talvenakin, mutta sitten sää näytti voimansa – "Voi olla, että ei enää luistella"

Hyväntekijä: Nykäsen auraama luistelurata on tuonut iloa monena talvena.

Siitä se kulkisi, jos se näkyisi muhkean lumivaipan alta. Lumen alla on myyraslaisen Risto Nykäsen, 55, Keravanjokeen auraama jäärata, josta ovat päässeet nauttimaan niin tutut kuin tuntemattomat ja myös ulkomaiset kokeilijat jo monena talvena.

Radalla on mittaa runsaat kaksi kilometriä ja leveyttä 5–6 metriä. Rata alkaa Jokivarresta Vantaan puolelta, jatkuu länteen Nykäsen kodin ohi ja päättyy Matarinkosken yläjuoksulle Vantaalle.

Nykänen kertoo, että tämä talvi on ollut ennätyksellinen, sillä luistelukausi alkoi jo joulukuun alussa ja kesti seitsemän viikkoa. Viime talvena rataa ei pystynyt auraamaan lainkaan.

Nyt luistelun on keskeyttänyt Valtteri-myrsky, sillä sen tupruttamaa lumimassaa Nykäsen mönkijä ei jaksa työntää pois. Ja kun lunta on tullut sen jälkeen vielä lisää, niin luistelukausi taisi olla tässä.

– Voi olla, että tänä talvena ei enää luistella, ”ratamestari” harmittelee.

– Jääleikit loppuvat lumisateeseen.

Nykäsen jääinnostus alkoi miltei heti, kun perhe muutti Myyrakseen 12 vuotta sitten. Koska uuden kodin vieressä sijaitsee hiljaa virtaava Keravanjoki, Nykänen teki jäälle ensin jääkiekkokentän oman poikansa ja naapuruston lasten iloksi. Jo seuraavana talvena hän taisi aurata mönkijällään myös retkireitin joelle.

– Mönkijällä auraaminen on kivaa, Nykänen sanoo kuin pikkupoika.

Sen sijaan jääkiekon pelaamisesta lvi-yrittäjänä työskentelevä Nykänen ei ole koskaan pitänyt. Vastenmielisyys alkoi jo alakoulussa Rekolassa, kun oli pakko luistella eikä hän osannut.

– Vihasin sitä, kun valittiin lätkäjoukkueita ja minut valittiin viimeisenä.

Hän ripusti hokkarit naulaan vuonna 1979, kunnes jäärata palautti halun ainakin kokeilla luistelua kotijoella. Jääkiekkoluistimilla se ei oikein sujunut, mutta kun Nykänen hankki pitkäteräiset retkiluistimet, hän jäi koukkuun. Usein auraamisen jälkeen hän laittaa luistimet jalkaan ja syöksyy jäälle.

Jäänpaksuuden täytyy olla 15 senttiä, jotta mönkijän uskaltaa panna töihin ja Nykänen on varovainen. Hän ei ole molskahtanut veteen kertaakaan. Tänä talvena jäätä on ollut jopa 35–40 senttiä.

Auraamisapua Nykänen saa naapurilta, Hannu Piipolta.

– Lähdemme vastakkaisilta suunnilta. Hannu auraa joen reunat ja minä keskeltä, Nykänen kertoo työnjaosta.

Kun jäät ovat lähteneet Keravanjoesta, voi esiin ottaa kalastusvälineet. Joesta saa kuulemma muun muassa haukia ja matikkaa.

– Olen saanut tästä kaksi lohtakin, 12 vuodessa, Nykänen naurahtaa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut