Ilmiö: Nuoruuden tyhmyyksissä tehty pahoinpitely voi haitata elämää vuosikausia, muistuttaa rikoskomisario.
Itä-Uudenmaan poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki toi Twitterissä äskettäin esiin, että alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyiden määrät ovat kasvaneet Suomessa huolestuttavasti. Vuonna 2020 tapauksia oli 1 759, vuotta aiemmin 1 545 ja vuonna 2018 1 316.
Rikoskomisario Simo Kauppinen kertoo, että pahoinpitelymäärä on kasvanut samassa suhteessa Vantaalla ja muualla Itä-Uudellamaalla.
– On huolestuttavaa, että entistä nuoremmat tekevät entistä vakavampia väkivallantekoja. Olemme selvitelleet pahoinpitelyjä, joissa tekijänä on ollut 11–13-vuotiaita, Kauppinen summaa.
Viime vuonna Itä-Uudenmaan poliisille kirjautui noin 300, vuonna 2020 266 ja edellisvuonna 211 alle 15-vuotiaan tekemää pahoinpitelyä. Näistä epäiltyjä törkeitä pahoinpitelyjä oli hieman yli kymmenen vuonna 2021.
– Suurin osa teoista tapahtui Vantaalla, koska Vantaa on Itä-Uudenmaan kaupungeista suurin.
Kauppinen arvioi, että alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyiden yleistyminen kertoo osin koronan luomista poikkeusoloista ja nuorten pahoinvoinnista. Muita syitä on lukuisia.
– Huono-osaisuus näkyy: perheen heikko sosioekonominen asema ja muut ongelmat heijastuvat nuoren käytökseen. Nuoret voivat myös ajautui huonoihin porukoihin. Osin selitys löytyy myös nuorten mielenterveysongelmista, jotka aiheuttavat oirehdintaa. Kouluistakin ilmoitetaan väkivallanteoista poliisille aiempaa matalammalla kynnyksellä, mikä on hyvä asia, koska tiedon tällaisista tapahtumista täytyy tulla viranomaisten tietoon, Kauppinen ruotii.
Liittyykö alle 15-vuotiaiden tekemiin pahoinpitelyihin jengiytymisilmiötä?
– Niiden ei ole havaittu liittyvän jengiytymiseen, Kauppinen sanoo.
Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, mutta nuoruuden tyhmyyksissä tehty pahoinpitely voi haitata elämää vuosikausia.
– Jos alle 15-vuotias on tehnyt vahinkoa ihmiselle tai omaisuudelle, hän on korvausvastuussa siitä. Vanhemmat eivät ole velvollisia hoitamaan korvauksia. Kun nuori menee palkkatyöhön, korvausasiat hoituvat ulosottoviranomaisen kautta.
Korvaussummat nousevat helposti suuriksi.
– Pahimmillaan voidaan puhua kymmenistätuhansista, jopa sadoistatuhansista euroista, jos kyse on esimerkiksi suuresta omaisuudelle aiheutetusta vahingosta. Jos kyseessä on väkivallanteko, joka tuo vakavia vammoja, korvaussummat voivat näissäkin nousta suuriksi, useisiin tuhansiin euroihin.
– On syytä myös muistaa inhimillinen kärsimys loukatun ja tekijänkin kannalta: henkisen kasvun myötä pahoinpitely voi painaa tekijää pitkään ja hän voi tarvita apua, Kauppinen muistuttaa.
Miten väkivaltailmiö saadaan kuriin?
– Asiaan ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Kehityssuunta on huolestuttava asia, joka pitää saada pysäytettyä ja käännettyä. Mitään taikatemppua tähän ei kuitenkaan ole.
Poliisi pyrkii torjumaan alle 15-vuotiaiden tekemää väkivaltaa ensisijaisesti aktiivisella valistuksella ja moniammatillisella viranomaisyhteistyöllä, muun muassa ankkuritoiminnalla. Siinä poliisi pyrkii tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estämään rikollisuutta yhdessä sosiaali-, terveys- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.
– Myös lapsen huoltajat ovat isossa roolissa väkivallan ehkäisyssä olemalla kiinnostuneita lastensa tekemisistä.
Se, miten nuoren pahoinpitelijän tapausta pyritään ratkomaan, riippuu pitkälti yksilöllisistä tekijöistä.
– Ydinasia on se, että tehdään lastensuojeluilmoitus ja mietitään, mitä taustalla on ja mistä käytös johtuu. Jokaiselle tapaukselle pohditaan jatkoprosessi erikseen, ja niissä tärkeässä roolissa ovat eri tahojen kanssa tehtävä yhteistyö.
Itä-Uudenmaan poliisi teki viime vuonna yli 3 000 lastensuojeluilmoitusta. Vuonna 2019 niitä kirjattiin alle 2000. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen aina viipymättä, kun huoli lapsesta tai nuoresta herää.
Viranomaisten rajallisten voimavarojen vuoksi tapauksia joudutaan priorisoimaan.
– Vakavimmat tapaukset menevät luonnollisesti jonon kärkeen, ja ei-niin-kiireelliset joudutaan hoitamaan hieman kevyemmillä toimilla.
Kauppinen huomauttaa, että lievemmistäkin toimenpiteistä on havaittu olevan apua.
– Usein esimerkiksi nuoren puhuttelu sosiaalityöntekijän ja vanhemman läsnä ollessa auttaa, ja nuori ottaa onkeensa ja ymmärtää tehneensä väärin.