Talot: Miksi talopaketteja markkinoidaan muuttovalmiina, vaikka ne eivät sitä ole? ihmettelee lukija.
”Ostimme muuttovalmiin paketin ihan kaikilla palveluilla. Silti omaa työtä ja rahaa on mennyt paljon enemmän kuin talopaketin hinta oli. Vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija ja kvv-valvoja piti etsiä ja palkata, maanrakennustyöt kilpailuttaa ja koordinoida, samoin lupaprosessi rakennusvalvonnan kanssa ja tähän päälle vielä pihatyöt ja viimeinen ulkomaalaus. Homma ei todellakaan mene niin, että valitsee sopivan paketin ja maksaa laskun, vaan omaa työtä tulee tosi paljon.”
Näin kirjoittaa ensimmäistä taloaa rakentava Länsiväylän lukija, jonka mielestä muuttovalmis-termi antaa maallikolle harhaanjohtavan kuvan todellisuudesta.
– Olen tässä vähän samaa mieltä. Maallikolle termi muuttovalmis antaa harhaanjohtavan kuvan, sanoo PRKK:n toimitusjohtaja Mikko Juva.
PRKK eli Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus on omakotitarakentajia ja remontoijia neuvova puolueeton yhdistys. Juva on uransa aikana tutustunut satoihin talopakettisopimuksiin ja niitä ostaviin kuluttajiin.
– Aina joku innostuu, kun näkee mainoksen muuttovalmiista talosta 250 000 eurolla. Omaa työtä ja varsinkin lisäkuluja tulee paketin päälle kuitenkin helposti 100 000–150 000 euroa. Pettymyksiä valitettavasti tulee, mutta toki tilausvaiheessa ostajat ovat yleensä selvillä siitä, mitä ovat saamassa, Juva sanoo.
Ongelmaa pahentaa se, että eri talotehtaiden muuttovalmiit paketit ovat toimitussisällöltään erilaisia ja niiden vertailu on vaikeaa.
– Talopakettia ostavan pitäisi aina käydä toimitussisällöt ammattilaisen kanssa läpi. Ongelmia tulee varsinkin, jos vertaa pelkkää hintaa eikä sitä, mitä siihen sisältyy. Olen nähnyt sellaisenkin muuttovalmiin 2-kerroksisen talon, johon ei sisältynyt portaita, Juva päivittelee.
Juva soisi, että termistä muuttovalmis luovuttaisiin.
– Olisi mahdollista käyttää monenlaisia nimikkeitä, jotka kuvaavat tilannetta paremmin. Koska toimitussisällöt vaihtelevat, parasta olisi, että jokainen talopakettifirma käyttäisi omia nimikkeitään.
Miksi talofirmat puhuvat muuttovalmiista taloista? Kysyimme asiaa talotoimittajia edustavasta Pientaloteollisuus ry:stä.
– On totta, että muuttovalmiista saattaa tulla mielikuva, että ei tarvitse tehdä muuta kuin kantaa huonekalut sisään. Todellisuudessa muuttovalmiiseenkin pakettiin sisältyy paljon erilaista junailua, myöntää Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen.
Rautiainen arvioi, että tämän päivän muuttovalmiit talopaketit ovat noin 70–80 prosenttia täysin valmiista talosta, riippuen talotehtaasta. Suunta on kuitenkin menossa yhä valmiimpaan.
– Parisenkymmentä vuotta sitten talopaketin ostaja sai toimituksen, joka vastasi yhtä kolmasosaa valmiista talosta. Koko 2000-luvun ajan suuntauksena on ollut, että toimituskokonaisuudet laajenevat ja asiakkaille tarjotaan yhä valmiimpia ratkaisuja, Rautiainen selvittää.
Entä jos asiakas ei halua junailla yhtään, vaan kävellä sisään pihan ruusupensaita myöten valmiiseen kotiin? Sekin on Rautiaisen mukaan mahdollista.
– Useilla talotehtailla on tarjota talo ja tontti -paketteja, joissa saa pihan istutuksia myöten täysiin valmiin toimituksen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla yleistyy myös se, että rakennusliike rakentaa isolle tontille useamman omakotitalon. Asiakas ostaa tällöin talon täysin valmiina rakennusliikkeeltä tai kiinteistövälittäjältä ja välttyy kaikelta junailulta.
Onko muuttovalmiista talosta puhuminen harhaanjohtavaa markkinointia, kun talo ei oikeasti sitä ole?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Mika Hakamäki arvioi, ettei näin voi varsinaisesti sanoa.
– Automaattisesti sitä ei voi pitää harhaanjohtavana. Lainsäädäntöhän ei määrittele, mitä termin muuttovalmis pitäisi sisältää, Hakamäki sanoo.
Myös Hakamäki viittaa siihen, että eri talotoimittajien pakettien vertailu on haastavaa.
– Talopaketit ovat hankala tuote siinä mielessä, että tavallisen kuluttajan on vaikea arvioida ja vertailla eri talotoimittajia ja valmiusasteita, kun paketit sisältöineen ja hintoineen ovat hyvin erilaisia ja usein kuluttajan toiveiden mukaan räätälöitävissä. Lopputuloksen pitäisi kuitenkin olla se, että kuluttaja tietää, mitä hän saa ja mistä hän maksaa, Hakamäki sanoo.