Henkilö: Puutarhatoimittaja-viherstylisti Johanna Vireaho hoitaa rentoja kasveja rennolla otteella.
Satavuotiaan kodin ikkunoiden edessä roikkuu verhojen sijaan posliinikukkia.
Koti on puutarhatoimittaja-viherstylisti Johanna Vireahon, joka ”löysi” rennonsärmää tunnelmaa henkivät posliinikukat muutama vuosi sitten, kun hän alkoi pohtia koti-ikkunoiden eteen vihreää kasviverhoa.
– Kasvien rentous on tärkeää. Tykkään, että ne rönsyilevät ja valuvat. Kasviverho antaa vähän suojaa ja linkittää sisä- ja ulkotilat toisiinsa. Kun en löytänyt sopivia amppeleita, suunnittelin kollegani Huone ett rum –yrityskollegani kanssa meille mieleisen amppeliratkaisun, Viherverho-amppelilaatikon, jossa kasvit todellakin tuovat vihreän verhon tunnelman.
Vireaho kokee omakseen kasvit, joiden hoidossa voi ottaa rennosti. Ikkunalaudat notkuvat kaktuksia ja mehikasveja, soikkosaniainen ja pesäraunioinen nauttivat lasipurkissa yhteisestä mikroilmastostaan ja ilmakasvit köllöttelevät pöydällä.
– Kasvimakuni on persoonallinen. En ole välttämättä kukkaisan ystävä, Mieluummin vähemmän kukkaa, mutta paljon vihreyttä.
Vireaho ei ole laskenut viherkasvejaan, mutta veikkaa määrän liikkuvan kolminumeroisessa määrässä. Vanhin viherkasvi, pullojukka on kulkenut matkassa jo 35 vuotta.
Tämä on herättänyt ihmiset pohtimaan luontoa ja kulutusta. On otettu askelia kestävämmän kulutuksen suuntaan.
– Kasveista voi oppia niin paljon ja niillä on hyvää tekeviä vaikutuksia.
Vireaho on monelle viherharrastajalle tuttu puutarhaa käsittelevien tietokirjojen kirjoittana ja Huone ett rum -lifestylekaupasta, jota hän on pyörittänyt Inkoossa metalliartesaani-puutarhuri Eeva Tarkion kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset vuodet kauppa toimi Kirkkonummen juna-asemalla.
– Serkullani oli Tukholmassa liike, jossa myytiin sisustustavaroita ja kasveja. Kaupassa oli ihana fiilis. Kävin siellä 1990-luvun lopulla, Vireaho kertoo putiikkihaaveen synnystä.
Omasta kaupasta tuli totta, kun Kirkkonummen juna-asemalla vastaan tuli suloinen liiketila.
– Olin haastatellut Eeva Tarkiota lehtijuttuun, soitin hänelle ja ehdotin putiikin perustamista.
Muutama vuosi sitten viherharrastajat kohisivat ilmakasveista, tällä hetkellä trendikkäitä ovat monet muut trooppiset kasvit.
– Monet ovat aloittaneet mehikasveilla ja kaktuksilla, ja kun ovat huomanneet menestyvänsä niiden hoidossa, siirtyvät isompiin ja lehtevimpiin Etelä-Amerikan ja Aasian trooppisten metsien kasveihin, Vireaho kertoo.
Uutta kasvia mielivän kannattaa tutustua kasvin luontaiseen kasvuympäristöön. Vaikka kotona ei voida tarjota samaa, voidaan menestymisen edellytyksistä ottaa vähän oppia. Lisävalo auttaa kasveja selviytymään esimerkiksi talviajasta.
Kasveille kannattaa etsiä optimaalinen kasvupaikka, joka harvemmin sijaitsee pimeimmässä nurkassa. Kasvit kannattaa tuoda valoon.
Vaikka koronapandemia on lisännyt kodin ja puutarhan laittoa, eivät vuodet ole olleet pienyrittäjälle helppoja.
Plussia on kuitenkin paljon.
– Tämä on herättänyt ihmiset pohtimaan luontoa ja kulutusta. On otettu askelia kestävämmän kulutuksen suuntaan. Mietitään pienyrityksiä ja kotimaisuutta sekä sitä mitä ja miten kulutetaan, Vireaho iloitsee.
Kevät tuo vipinää työ- ja vapaa-aikaan. Vireahon kynsien alta löytyy yhä useammin multaa. Oman pihan projekti on sisääntulon ruusujen ja pionien korvaaminen havukasveilla ja japaninvaahteroilla.
– Nyt korona-aikana olemme pesseet käsiä ja käyttäneet käsidesiä. Ruukuttamalla saa hyviä mikrobeja ja me tarvitsemme niitä. Elämään kuuluu hyvän ja pahan taistelu, myös mikrobitasolla.