Esiintymislava puistoon, hienoja illallisia historiateemoin, näyttelyitä ympäri vuoden, konsertteja, kesäteatteria – Heurekan entinen johtaja Per-Edvin Persson uskoo vantaalaisen jugend-helmen voivan kehittyä ainutlaatuiseksi museo- ja kulttuurikeskukseksi

Heurekan entinen pitkäaikainen johtaja Per-Edvin Persson uskoo lujasti Håkansbölen kartanon vetovoimaan. Niin lujasti, että hän Håkansbölen kartanon kummit -yhdistyksen tilauksesta laati kartanolle kehittämissuunnitelman, joka linjaa kohteelleen tulevaisuutta vuosittain jopa yli 30 000 kävijän museo- ja kulttuurikeskuksena.

Lue myös: Håkansbölen kartanosta haluttaisiin yli 30000 vuosittaisen vierailijan matkailukohde

Kipinä syttyi toissa kesänä, kun Persson osallistui kartanoalueen opastuskierrokselle.

– Minulle tuli sellainen tunne, että tästähän voi tulla vaikka mitä. Håkansböle on aivan ihastuttava paikka ja arvokas miljöö. Siellä on niin monta asiaa, joista yhdistyessään syntyy aivan uniikki kokonaisuus, hän kertoo vau-elämyksestään.

Sattumalta opaskierroksen veti vakiopasta tuurannut Håkansbölen kartanon kummit -yhdistyksen puheenjohtaja Kati Tyystjärvi, joka toimii työkseen yleisötyön asiantuntijana Heurekassa. Edelleen aktiivisesti museoita ja tiedekeskuksia eri puolilla maailmaa konsultoiva ”Pelle” Persson on hänelle pitkältä ajalta tuttu.

Tyystjärvi on monesti kartanolle tapahtumia puuhanneena ehtinyt törmätä asioiden nopean hoitamisen ja tiedonkulun hankaluuteen. Alueella kun on liuta toimijoita alkaen kartanon omistavan Vantaan kaupungin eri yksiköistä.

– Meillä on sellainen unelma, että kartanosta tulisi enemmän kuin osiensa summa. Pellellä syttyikin lamppu, että ennen kuin toiminta voi kunnolla kehittyä, sen hallinta pitäisi saada yksiin käsiin, Tyystjärvi kuvaa.

Kohtaamisesta syntynyt kehittämissuunnitelma luovutettiin Vantaan kaupungille viime viikolla. Persson käytti siihen viime vuonna noin 500 työtuntia.

Varsinaisen suunnitelman lisäksi kansien sisään on koottu aineisto ja tietämys, jota Håkansbölestä vuosien mittaan on kertynyt. Mukana on myös lyhyet tiivistelmät Suomen kaikista varsinaisista kartanomuseoista, joita on alle kymmenen.

Kartanoita, joilla on tyylipuhtaat jugend-tyyliset päärakennukset, on Suomessa kahdeksan, eli kaksi prosenttia kaikista.

– Håkansböle on jugend-arkkitehtuurin helmi ja se, että arkkitehti Armas Lindgrenin itsensä suunnittelemat kalusteet ja koristekaakeliuunit ovat pääosin säilyneet, tekee kartanosta aivan ainutlaatuisen kokonaisuuden, Persson korostaa.

Kun kartanopuistonkin suunnitteli maan johtava puutarhataiteen asiantuntija, maan ensimmäinen alan koulutuksen saanut Svante Olsson ja paikan historia vilisee niin nimekkäitä omistajia kuin vierailijoita, kartanolla voi syystä ylpeillä kansallisesti ja myös kansainvälisesti.

Suunnitelmassa on hahmoteltu kartanolle toimintaa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Opaskierroksia päärakennuksessa vetäisivät kartanoon liittyvien historiallisten henkilöiden roolissa esiintyvät oppaat. Päärakennuksen tiloja voitaisiin käyttää pienimuotoisesti myös kokouksiin, kulttuuritilaisuuksiin ja premium-illallisiin. Illalliset rakentuisivat menua, ruokailuvälineitä ja tarjoiluhenkilökuntaa myöten historiaan liittyen.

Lisäksi ehdotuksiin kuuluu ympärivuotinen näyttelytoiminta.

Puisto- ja piha-alueella olisi yleisötapahtumia konserteista kesäteatteriin ja elokuvailtoihin. Niitä suunniteltaisiin ja toteutettaisiin vantaalaisten yhdistysten, yritysten, harrastusryhmien ja kulttuurilaitosten kanssa. – Tämä vaatisi sitten investointia jonkinlaiseen esiintymislavaan ja myös puiston valaistuksen lisäämistä. Kustannus ei mielestäni olisi kovin merkittävä, Persson toteaa.

Arvioidulta kävijäjoukolta saataisiin tietysti myös tuloja, Perssonin laskelmien mukaan jopa sen verran, että noin viidennes kulujen kattamisesta jäisi muun varainhankinnan ja sponsorirahoituksen varaan.

– Uskon, että kaupunkikin on tehnyt kartanoon investointeja ajatuksenaan se, että kartanon pitää olla ihmisten nähtävissä ja käytettävissä. Lähinnä kyse on siis siitä, mikä on järkevä hallinnollinen organisaatio.

Persson ehdottaa ratkaisuksi säätiötä, jonka turvin päätöksenteko sekä rahoituksen hakeminen yhteisöiltä ja yrityksiltä ketteröityisivät. Kaupungin kumppaneiksi säätiöön hän kysyisi ympäristöministeriötä, Rakennustaiteen seuraa, Puutarhataiteen seuraa, Vantaa-seuraa ja Håkansbölen kartanon kummeja.

Lue myös:

Kartanon tallista löytyi ylellinen menopeli – Pietarilainen hevosvaunu kyyditsi Håkansbölen herrasväkeä vielä 1900-luvun alkupuolella

Itäisimmän Vantaan lastenkulttuurin uusi sydän sykkii pian kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla paikalla

Kunnostukset

Paljon tehty, suurin edessä

Kartanon päärakennuksen katto ja ulkopinnat korjattiin vuonna 2009.

Puiston kunnostus valmistui 2011.

Pehtorin talo remontointiin 2018.

Ulkorakennukset kunnostettiin 2020–2021.

Kaupunki on käyttänyt kunnostuksiin rahaa 3,8 miljoonaa euroa. Päärakennuksen kunnostamiseen on vuosille 2022–2026 varattu 5 miljoonaa euroa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut