Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

"Se on kieli, jota Kremlissä varmasti ymmärretään": Epävirallisillakin keinoilla on merkitystä Venäjän painostuksessa – Poikkeuksellisen voimakkaat pakotteet yllättivät Putinin, tutkija arvioi

Lännen pakotteiden kovuus yllätti Venäjän presidentin Vladimir Putinin, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

– Putin varmasti laski sen varaan, että lännen rivit hajoavat. Hänellä voi olla vahva usko siihen, että vaikka länsi asettaisi pakotteita, muut taloudet auttaisivat. Niissäkin on kahdenlaista suhtautumista eikä niillä kovin nopeasti pysty korvaamaan länsirintamaa. Kyllä tilanne on ollut shokki Putinille – tai ainakin lähipiirille joka saattaa olla paremmin perillä asioista kuin hän, mutta ei uskalla välittää presidentille totuudenmukaista tietoa..

Lännen pakotteet ovat olleet ennennäkemättömän voimakkaat, vahvistaa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.

– En tiedä, onko ikinä asetettu näin mittavaa pakoteregiimiä (järjestelmää) suurta ydinasevaltaa kohtaan.

Venäjälle on asetettu pakotteita rahoitusmarkkinoilla, sen vientiä on rajoitettu ja lisäksi ovat taloudellis-poliittiset poliittiset pakotteet, kuten liikemiesten ja poliittisten johtajien varojen jäädytykset ja matkustuskiellot.

– Sekin on jo huomionarvoista, että nyt on kyseessä todella laaja länsimaiden rintama, johon koko ajan liittyy lisää valtioita, myös Aasiassa. Merkittävää oli sekin, että myös Sveitsi päätti liittyä tukemaan EU:n pakotteita, Jokela sanoo.

Selkeä enemmistö ei halua sotaa.

Vanhempi tutkija Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti

Sveitsille puolueettomuus on yleensä ollut äärimmäisen tärkeä asia, mutta nyt paine kasvoi liian kovaksi niin ulko- kuin sisäpuolellakin.

Venäjä miehitti ydinvoimalan: Voiko Tshernobylin onnettomuus toistua? – Tällaiset ovat riskit, arvioi asiantuntija

Virallisten pakotteiden lisäksi Venäjää kurittavat nyt muun muassa isojen rahoitustoimijoiden ja öljy-yhtiöiden vetäytyminen Venäjältä. Länsimaisten öljy-yhtiöiden vetäytyminen yhteishankkeista aiheuttaa Juha Jokelan mukaan Venäjän suurille energiayhtiöille isoja haasteita hankkeiden läpiviennissä ja öljyn tuotannon turvaamisessa, koska läntiset toimijat ovat toimittaneet Venäjälle tärkeää teknologiaa.

Tapahtumat pyrkivät pois Hartwall-areenalta – Jääkiekon MM-kisojen pelaaminen venäläisomisteisessa hallissa "epätodennäköistä", J. Karjalaisen konsertti lähti jo

Pakotteet ovat käytännössä läpäisseet koko länsimaisen yhteiskunnan: ruokakaupat ovat lopettaneet ostot Venäjältä, tapahtumanjärjestäjät pyrkivät pois venäläisomisteiselta Hartwall-areenalta, Venäjä on suljettu pois Euroviisuista ja kansainvälisestä jääkiekkotoiminnasta, lista on pitkä.

– Ihmisoikeuskysymysten huomioiminen urheilussa on ollut pitkään kuuma peruna, mutta nyt hyvin nopeasti on tehty päätöksiä, joita ei ehkä aikaisemmin pidetty mahdollisena, Jokela toteaa.

Sotatieteiden tohtori sanoo, että Suomi on jo nyt Ukrainan-sodan osapuoli – "Rintama on muutaman sadan kilometrin päässä"

Epävirallisetkin painostuskeinot ovat Jussi Lassilan mukaan tärkeitä.

– Käymme informaatiosotaa Venäjää vastaan. Se on kieli, jota Kremlissä varmasti ymmärretään.

Lassila arvioi, että Putinilla on joka tapauksessa kova työ vakuuttaa kansalle, että kaikki on ok.

– Kyllä tämä on todella kylmää kyytiä tavalliselle venäläiselle kuin myös liike-elämälle.

Vaikka pakotteet ovat kovia myös lännen taloudelle, Lassila ei näe niille vaihtoehtoa. Hänen mukaansa on tärkeää pitää kirkkaana mielessä, että sota on yhden miehen syytä.

Finnair ei lennä Venäjän ilmatilassa – Näin merkittävästi se vaikuttaa Aasian-lentoihin

Onko pakotteilla vaikutusta Venäjän toimiin? Se on Juha Jokelan mukaan vaikeampi kysymys.

– Vaikka pakotteet ovat voimakkaita, Kreml on jo ilmoittanut, että ne eivät vaikuta heidän toimiinsa.

Jussi Lassila uskoo, että pakotteilla on vaikutusta vähitellen.

Välittömiä vaikutuksia on kuitenkin Lassilan ja Jokelan mukaan turha odottaa, vaan pakotteet vaikuttavat hitaammin talouden kautta.

Lännen pakotteiden päällimmäinen tarkoitus on lyödä kiilaa presidentin ja häntä tukevien oligarkkien välille. Jo nyt osa oligarkeista on alkanut kritisoida sotaa, mutta aika näyttää, nousevatko he laajamittaisemmin Putinia vastaan.

Tavallisen kansan varaan Lassila ei laskisi, ainakaan kovin nopeasti.

– On olemassa riski, että kun kansa kärsii riittävästi, se asettuukin johtajansa taakse. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Venäläisten enemmistö on ollut poliittisesti passiivinen kumpaankiin suuntaan, niin vastustamaan hallintoa kuin myös tukemaan sitä. Kasvava tyytymättömyys lisää kuitenkin paineita eliitin keskuudessa.

Julkisuudessa on pohdittu, onko Putin lähtenyt sotaan kalastellakseen kansan suosiota Suur-Venäjä-ajatuksilla. Lassila ei pidä tätä uskottavana.

– Se on yleisellä tasolla läsnä esimerkiksi televisiopropagandassa, mutta tämän sotaoperaation osalta voidaan sanoa, että Putinin toimet ovat tyystin irrallaan kansalaisten prioriteeteista. Selkeä enemmistö ei halua sotaa.

13- ja 16-vuotiaat espoolaistytöt antoivat viikkorahansa Ukrainaan, ja nyt perhe tarjoaa myös makuuhuonetta sotaa pakeneville – "Tuntui, että haluan tehdä enemmän", sanoo äiti

Näin paljon Ukrainasta voisi tulla pakolaisia Suomeen – Pakolaisavun toiminnanjohtaja: "Valmiudet huolehtia heistä ovat nyt täysin erilaiset kuin 2015"

Sotilaallinen liittoutumattomuus voi maksaa Suomelle kansainvälisiä sijoituksia, arvioivat asiantuntijat – "Nousee pintaan Venäjän arvaamattomuuden vuoksi"