Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tässä ovat Helsingin seudun tärkeimmät kilpailuvaltit ja kehityskohteet – "Pehmeät tekijät ovat itse asiassa kovia vetovoimatekijöitä"

Elämänlaatu on Helsingin seudun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ja se asia, mihin pitää eniten keskittyä. Näin näkivät Helsingin seudun kauppakamarin Tulavaisuusfoorumin osallistujat torstaina.

Tasa-arvo sekä työ- ja vapaa-ajan tasapaino ovat asioita, joissa Helsingin seutu on jo nyt pohjoismaisia verrokkikaupunkeja edellä, kertoi kehitysjohtaja Janne Antikainen aluekehittämisen konsulttitoimistosta MDI:stä.

– Pehmeät tekijät ovat itse asiassa kovia vetovoimatekijöitä: onnellisuus, turvallisuus, terveellisyys, Antikainen sanoi.

Helsingin seutu on Antikaisen mukaan jäljessä muita tuottavuudessa, innovaatiokyvykkyydessä ja nettomaahanmuutossa.

– Suurin pettymys on se, että ympäristöystävällisyydessä ei löydy mittareita, jossa Helsinki olisi kilpailukykyinen verrokkikaupunkeihin verrattuna.

Antikainen huomauttaa, että selvitys on tehty viime kesänä ja sen jälkeen Helsinki on tehnyt muutoksia, jotka parantavat sen asemaa, kuten kivihiilestä luopuminen.

MDI:n vanhemman asiantuntijan Timo Aron kalvoissa Helsingin alue oli pohjoismaisia verrokkejaan jäljessä väestönkasvussa, ostovoimakorjatussa bkt:ssa, työllisyysasteen kehityksessä sekä tutkimus- ja kehittämismenojen (TK) kehityksessä.

– Jos jostain pitäisi olla huolissaan, mielestäni se on TK-indeksi. Olemme antaneet etumatkaa vertailukumppaneille, Aro sanoi.

Kun Tulevaisuusfoorumin osallistujien tuli aika äänestää tärkeimmistä osaamispanostuksesta, juuri tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousi ykköseksi.

Yksi keskeisistä tekijöistä Helsingin seudun kehitykselle on kauppakamarin mielestä osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelu.

Näin näki myös Tulevaisuusfoorumissa puheenvuoron pitänyt yrittäjä Peter Vesterbacka. Suomen vetovoimatekijät ovat Vesterbackan mukaan ylivoimaiset.

– Talentti tulee tänne, koska meillä on maailman ylivoimaisesti paras koulutus. Tämä on koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Vesterbacka totesi, että myös Yhdysvalloissa osaajia houkutellaan nimenomaan maan kovatasoisella koulutuksella.

– Ihmiset menevät sinne opiskelemaan ja jäävät sitten maahan.

Piilaaksonkin menestyksen takana on hänen mukaansa amerikkalaisten yliopistojen vahvuus.

Myös tilaisuuden osallistujat näkivät, että kansainvälisten opiskelijoiden pitäminen Suomessa on yksi tärkeimmistä tavoista houkutella osaavaa työvoimaa.

Suomen kielikään ei Peter Vesterbackan mukaan ole sellainen hidaste kuin on totuttu ajattelemaan. Hänen yrityksensä on jo tuonut ulkomailta nuoria Suomeen lukio-opiskelijoiksi, ja hänen mukaansa he ovat pärjänneet suomeksi hyvin vain vuoden opintojen jälkeen.

– Suomi on yksi maailman helpoimmista kielistä oppia, Vesterbacka väitti.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat luoneet parhaan maan, mutta sen markkinointi vielä puuttuu.

Vesterbackan mukaan suomalaiset ovat kuitenkin maailman parhaita markkinoijia, onhan marraskuisesta startup-tapahtumasta Slushistakin tullut huippumenestys.

– Kaikki muut haluavat olla piilaaksoja. Me teimme niin, että vedämme Slushin aina marras-joulukuussa, jolloin täällä on aina pimeää ja kylmää, ehkä on loskaakin. Eli olimme erilaisia. Teimme marraskuisesta viikosta suosituimman ajan käydä Helsingissä.

Selitys on "fear of missing out" eli paitsi jäämisen pelko: kun paikalla ovat parhaat start-upit ja parhaat rahoittajat, kukaan ei uskalla jättää tapahtumaa väliin.

– Jos pystymme tähän, että kaikki hotellit on myyty loppuun marraskuussa, pystymme ihan mihin vain.