Kaivokselassa on haluja purkaa ostoskeskus ja rakentaa lisää, mutta samalla pitää säilyttää kulttuurihistoriaa – Kampaamoasiakas ostarista: "Tämä on omalla tavallaan arvokas"

Kaavoitus: Kaavarunkotyö tutkii Kaivokselan mahdollisuuksia ja esittää ideoita.

Iäkkään äitinsä luona päivittäin vieraileva martinlaaksolainen Gunilla kehuu Kaivokselaa rauhalliseksi ja lapsiperheille sopivaksi.

– On puistoja, koulu ja uimapaikkakin (Vetokannas) lähellä. Ja täällä on Posti! hän luettelee.

Posti on tärkeä palvelu, mutta muutoin vanhemmille ihmisille tarpeelliset palvelut, kuten apteekki ja lähikauppa, puuttuvat. S-market on kauempana vilkkaan Vaskivuorentien toisella puolella.

– Se auttaisi, jos ostarilla olisi kauppa, Gunilla sanoo.

Kaivokselan ostoskeskus on hänen äitinsä asuintalosta vain kivenheiton päässä.

Kun Kaivokselan ostoskeskus valmistui 1960-luvulla, se oli Vantaan ensimmäinen. Sen kukoistusaikana ostarilla sijaitsivat niin pankit, postit, apteekit, ruokakaupat kuin parturit. Sitten sille kävi niin kuin lukuisille muille ostoskeskuksille, palvelut siirtyivät isompiin kauppakeskuksiin tai lakkasivat kokonaan.

Nykyisin ostarilla on muun muassa pari ruokapaikkaa, parturi-kampaamo ja autokorjaamo.

Piretta Bergman on pitänyt ostarilla Onni ja Ihanuus -parturi-kampaamoa vuodesta 2014. Hän teki "sukupolvenvaihdoksen" äitinsä kanssa, jolla oli ostarilla Sini-Marja-niminen parturi-kampaamo noin 40 vuotta.

Bergmanin parturintuolissa istuu vakioasiakas myyrmäkeläinen Anneli Mäkinen. Naiset sanovat, että ostari kaipaisi piristysruisketta, lisää yrittäjiä.

– Onhan tämä on vähän tylsä, Bergman toteaa.

Mäkisen mielestä ostari tarvitsisi myös korjaamista.

– Kaikkea ei aina tarvitse purkaa. Tämä on omalla tavallaan arvokas.

Kaivokselan ostoskeskusta ei ole suojeltu ja sen tonttien omistajat, KaivosPuhos Oy ja Koy Kaivoskaupat, haluaisivat purkaa ostarin ja rakentaa tilalle asuinkerrostaloja. Ne ovat hakeneet kaupungilta purkulupaa ja rakennusoikeuden sekä kerrosluvun lisäämistä huomattavasti. Liiketiloja voisi kiinteistönomistajien mukaan tulla katutasoon noin 500 neliömetriä.

– Ensimmäisen kerran ostoskeskuksen maanomistajat hakivat kaavamuutos jo yli kymmenen vuotta sitten, kertoo asemakaava-arkkitehti Anna Hakamäki.

Ostarilla Evin Pizzeriaa pitävä Abdurahim Bakacia harmittavat liikekeskuksen purkuaikeet.

– Kyllä täällä tapahtuu, ei tämä ole kuollut paikka.

Bakacin mukaan ostarille on tulossa vihanneskauppa ja uusi baari.

Lue myös: Vantaa ennen ja nyt: Kaivoksela sai 60-luvulla rakennetun kunnallistekniikkansa valtakunnallisesti poikkeuksellisella tavalla – Vanha vesitorni palvelee nykyään muun muassa lentoliikennettä

Myös muualla Kaivokselassa maanomistajat haluaisivat täydennysrakentaa, korjata ja purkaa vanhaa uuden tieltä. Sillä on vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriaan, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

Jotta Kaivokselan alueen maankäyttöä voitaisiin tarkastella kokonaisuutena, Vantaan kaupunki tekee Kaivokselaan kaavarungon. Kaavarungossa selvitetään, millaisia mahdollisuuksia muutamilla kiinnostuksensa ilmaisseilla maanomistajilla olisi rakentaa mailleen lisää niin, että alueen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Kaavarungossa esitetään myös ideoita.

Vantaan kaupunginmuseo on arvottanut Kaivokselan metsälähiön aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäväksi ja sillä on arvoa myös maakunnallisesti.

Kaavamuutokset eivät voi edetä päätöskäsittelyyn ennen kuin kaavarunko on valmis.

Hakamäki huomauttaa, että joidenkin yksityisten maanomistajien pelko siitä, että heidän kiinteistöillään ryhdyttäisiin kaavoittamaan muutoksia "omin luvin" on turha.

– Muutoksia ei tapahdu ilman, että maanomistaja hakee kaavamuutosta maankäytön muuttamiseksi, Hakamäki sanoo.

Kaavarungon piti alun perin valmistua vuonna 2021, mutta työ jatkuu vielä. Syynä viivästykseen on Myyrmäen keskustan kaavoitus, joka kiilaa kaavoituksen kärkihankkeena Kaivokselan ohi. Henkilökunta ei riitä kaikkiin töihin samaan aikaan.

– Myyrmäen keskusta on iso ja mutkikas hanke, Hakamäki kuvaa.

Hakamäki ei osaa arvioida, koska Kaivokselan kaavarunko valmistuu.

Lue vielä: Heikki, 81, seikkaili nuoruudessaan kymmeniä metrejä syvän kuilun pohjalla Vantaalla, ja todisteeksi jäi ystävän ottama valokuva – uskoo olevansa ehkä jopa ainut hylättyyn kaivokseen ilman turvavälineitä laskeutunut "turisti"

Kaivoksela

Vantaan ensimmäinen lähiö

Kaivoksela on yksi Suomen varhaisimpia aluerakentamiskohteita ja Vantaan ensimmäinen lähiö.

Aluekokonaisuus on suunniteltu 1961 laaditussa rakennuskaavassa ja sen rakennukset suunnitteli arkkitehti Aarne Ehojoki, mikä näkyy yhtenäisenä ilmeenä. Ehojoen piirustuspöydällä syntyi myös Kaivokselan ostoskeskus.

Kaivoksela kuuluu Myyrmäen suuralueeseen ja siellä asui vuoden 2021 alussa 5 920 henkeä.

Ennusteen mukaan Kaivokselassa asuu 10 vuoden kuluttua runsaat 6 500 henkeä.

Selvitykset ovat todenneet Kaivokselan aluekokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut