Glaukooma on maailman yleisin syy peruuttamattomaan näön heikkenemiseen. Vakava näköhermon sairaus etenee usein hitaasti oireettomana. Suomessa glaukoomapotilaita on arviolta 200 000. Heistä puolet ei tiedä sairaudestaan, kertoo Glaukoomayhdistys tiedotteessaan.
Moni tuntee glaukooman nimellä viherkaihi, jota nimeä sairaudesta ennen käytettiin. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse.
Tauti löydetään usein sattumalta.
– Vauriot ovat alussa hyvin huomaamattomia. Näköalueen laidoissa tapahtuu kaventumista, mutta tarkka näkö säilyy pitkään. Siksi sairautta ei itse huomaa, kertoo tiedotteessa ylilääkäri Eija Vesti Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalta.
Edetessään sairaus voi aiheuttaa pysyviä vaurioita näköhermoon tai jopa sokeutumisen. Syytä sairauteen ei tiedetä.
– Ikääntyessä monet silmäsairaudet kuten glaukooma yleistyvät. Onneksi hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja sokeutuminen pystytään useimmiten välttämään, Vesti sanoo.
Glaukooman yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Muita ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes.
Sairautta hoidetaan alentamalla silmänpainetta silmätipoilla, laserhoidolla tai leikkauksilla.
– Hoidon tavoitteena on estää lisävaurioiden syntyminen silmänpainetta laskemalla, Vesti kertoo.
Glaukoomayhdistys ry suosittelee kaikille yli 40-vuotiaille säännöllisiä silmälääkärikäyntejä, sillä glaukooman voi tiedotteen mukaan varmuudella todeta vain silmälääkäri. Maailman Glaukoomaviikkoa vietetään 6.–12. maaliskuuta.