Monelle vantaalaiselle tuttu Kauppakeskus Tikkuri sijaitsee näkyvällä paikalla Tikkurilan Asematien alkupäässä.
Vantaan kaupunginmuseolla on käynnissä inventointihanke, jossa käydään läpi Vantaan 1980–90-lukujen rakennuskantaa. Kauppakeskus Tikkuri on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi.
Vuonna 1991 valmistunut rakennus ei näytä massiiviselta, vaikka onkin lähes korttelin kokoinen. Sen hillitty korkeus ja julkisivun jäsentely kertovat paikallislähtöisestä suunnittelusta, jolla rakennus on tyylikkäästi sovitettu Tikkurilan kaupallisen pääkadun vanhemman rakennuskannan pienipiirteiseen mittakaavaan.
Kauppakeskuksen julkisivumateriaalina käytetty tiililaatta sopii myös lähistölle aikaisemmin rakennettuihin tiilirakennuksiin.
Toisaalta Tikkurissa on piirteitä myös ulkomaisista esikuvista. Kadulta katsottaessa erottuu voimakkaasti ulkoneva räystäslista, johon rakennuksen suunnitellut arkkitehti Juhani Katainen on kertonut saaneen innoituksen firenzeläisistä renessanssipalatseista.
Kun astuu pääsisäänkäynnistä kauppakeskuksen sisälle, edessä avautuu kaksikerroksinen kauppakäytävä, jonka pitkä lasikatto on tynnyriholvin mallinen eli poikkileikkaukseltaan puoliympyrän muotoinen.
Tila muistuttaa Euroopan kaupungeissa 1800-luvulla yleistyneitä kauppakujia eli pasaaseja, joihin rakennettiin samankaltaisia lasikattoja silloisen kehittyneen rakennustekniikan ansiosta.
Erilaiset lasikatot ovat yleisiä Suomessa 1980-luvulta alkaen rakennetuissa kauppakeskuksissa, mutta harvemmin ne edustavat yhtä historiatietoista suunnittelua kuin Tikkurissa. Tikkurin kauppakäytävä johtaa rakennuksen länsiosaan aukiomaiselle valopihalle, joka on katettu samanmuotoisella lasikatteella.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.