Kyyt: Horroksesta heränneet yksilöt ottivat aurinkoa talvipesiensä lähellä.
Martinlaaksolainen kyykäärmeiden tarkkailija Pauli Salminen teki vuoden ensimmäiset kyyhavaintonsa Petikossa viime lauantaina.
Hän kuvasi tuolloin auringonpaisteessa lekottelevan kyyn lumettomalla paikalla.
– Havaitsin Petikossa eri paikoissa kaksi kyytä lauantaina ja kaksi sunnuntaina. Se on sikäli ihmeellistä, että lunta on vielä niin paljon joka puolella, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan horroksesta heränneet käärmeet loikoilivat talvipesiensä läheisyydessä.
– Ne ovat vielä kohmeisia eivätkä kykene liiemmin liikkumaan.
Salminen ei halua kertoa tarkkoja havaintopaikkoja, koska häntä huolestuttaa, että ihmiset menevät häiritsemään kyitä.
Selän sahakuvio on kaikilla käärmeillä yksilöllinen ja epäsymmetrinen – se on kuin sormenjälki tai tunnusluku.
– Vaikka vielä on kovia yöpakkasia, maaperä lämpenee päivällä ja kyllä käärmeet tarkenevat.
Kyiden tarkkailu on Salmiselle läheinen harrastus, johon hän on saanut innoituksen aikoinaan jo lapsuudessa isovanhempiensa mökillä. Petikon ulkoilualueella Salminen on bongaillut kyitä säännöllisesti jo yli kymmenen vuotta.
– Olen varmaan kuvannut 10 000 kyytä vuosien varrella, hän naurahtaa.
Salminen uskoo, että Petikon ulkoilualueella on nyt heräilemässä toistasataa kyytä, jotka hajaantuvat myöhemmin lähiympäristöön.
Salminen arvioi, että kyyt ovat tänä vuonna heränneet hieman keskimääräistä varhaisemmin.
– Pari vuotta sitten näin ensimmäisen kyyn jo 6. maaliskuuta täsmälleen samassa kohdassa kuin viikonloppuna, hän kertoo.
Salminen on oppinut erottamaan uros- ja naaraskyyt ja erilaiset yksilöt. Hän tietää esimerkiksi, että urosten selkäkuvio on tummempi ja naaraiden kuvio ruskeahko. Täysin musta kyy taas voi olla uros tai naaras.
– Selän sahakuvio on kaikilla käärmeillä yksilöllinen ja epäsymmetrinen – se on kuin sormenjälki tai tunnusluku.