Raha: Käteisnostot ovat lisääntyneet viime viikkoina, mutta siihen voi olla useita eri syitä.
Käteisen käyttö on korona-aikana vähentynyt monella merkittävästi. Pienen kyselykierroksen perusteella moni on nyt kuitenkin nostanut käteistä pahan päivän varalle Ukrainan sotaa seurattuaan, kertoo Keski-Uusimaa-lehti.
Otto-, Ottoplus- ja Talletusotto-automaatteja hallinnoiva Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kotimaisten palvelujen johtaja Petteri Parviainen kertoo, että he ovat havainneet viikosta 8 alkaen transaktiomäärien positiivista kehitystä koko maan laajuisesti.
Parviaisen mukaan käteisnostotapahtumia on hiihtolomaviikkojen 8–10 aikana tehty liki 20 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten.
– Sinällään viime viikkoina rahaa automaateista ei kuitenkaan ole mennyt niin paljon kuin esimerkiksi heinäkuussa tai joulukuussa menee, joten mistään ihmeellisestä asiasta ei ole kyse, mutta ennakkoarvioihin nähden selvästi suurempaa kulutus on ollut.
Syitä käteisnostojen lisääntymiseen voi kuitenkin olla useita.
– On vaikea arvioida, johtuuko käteisen nostaminen Ukrainan sodasta vai koronarajoitusten poistumisesta tai meneillään olevasta hiihtolomasesongista. Tapahtumamäärien kasvu on kuitenkin poikkeuksellista verrattuna viime vuoteen, mutta syistä on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.
– Emme ole havainneet muutosta siinä suhteessa, missä käteisnostoja tehdään kotimaisten tai ulkomaisten pankkien korteilla eikä merkittäviä alueellisia eroja kysynnässä ole, sillä tapahtumamäärien kasvu on ollut tasaista koko maassa.
Käteistä kannattaa aina pitää mukana jonkin verran.
–Tämä on sinällään perinteinen toteamus, sillä viime vuonnakin oli satunnaisesti tilanteita yksittäisillä pankeille jolloin kortit eivät hetkeen toimineet ja asiakkailla jäi ostoksia tekemättä kaupoissa. Käteisen hamstraamiseen sen sijaan ei ole aihetta.
Parviainen muistuttaa, että lähimmät toiminnassa olevat käteisautomaatit, kuten myös mahdolliset tilapäiset rahojen loppumiset tai muut palvelukatkot voi aina tarkistaa nettisivuilta tai mobiiliapplikaatiosta Otto.fi.
OP:n maksamisesta ja käteisestä vastaava johtaja Katariina Säntti kertoo, että käteisnostojen määrän lisääntyminen näkyy pienellä osalla asiakkaista tavallista isompina käteisnostoina konttorissa. Myös käteisnostojen määrät ovat jonkun verran lisääntyneet konttoreissa.
– Lievää nostojen lisääntymistä näkyy myös automaattinostoissa mutta vähemmän kuin konttoreissa. Automaateilta nostettiin viime viikon alussa isompia summia käteistä mutta loppuviikkoa kohti keskikäteisnostot pienenivät normaalille tasolla. Kokonaisuutena vain pieni osa asiakkaista ovat nostaneet automaateilta tavallista suurempia summia.
Osuuspankkien konttoreista voi käteistä nostaa 5 000 euroon saakka ilman etukäteistilausta.
Käteisen käytön muutoksiin liittyy monenlaisia tekijöitä. Viimeiset kaksi vuotta on ollut koronan takia poikkeuksellista aikaa.
– Euromääräinen käteisen käyttö on vuodesta 2019 lähtien tippunut voimakkaasti jopa yli 20 prosenttia vuodessa. Viime vuonna käteisen käyttö oli 35 prosenttia vähäisempää kun mitä se oli ennen koronaa vuonna 2019, Säntti kertoo.
Käteisen käytön muutoksiin liittyy myös monenlaisia muita tekijöitä. Käteisen käyttö muuttuu kausittain: sen käyttö vähenee vuoden vaihteen jälkeen ja taas kasvaa kesää kohti mentäessä. Vastaavasti käyttö vähenee kesän jälkeen mutta nousee joulukuussa hetkellisesti. Kuun vaihteessa käteisen käyttö on aina suurempaa.
– Olemme huomanneet, että noin viisi prosenttia asiakkaista on lisännyt hetkellisesti käteisnostoja. Tämän asiakaskunnan muutokset käteisen nostossa selittyvät todennäköisimmin Ukrainan tilanteella, arvioi Säntti.
Hän rauhoittelee, että syytä käteisen hamstraamiseen ei ole, vaikka Ukrainan sota ja Venäjän tilanne on askarruttanut yksittäisiä asiakkaita.
– Asiakkaan rahat ovat parhaassa turvassa pankissa tilillä, koska ne kuuluvat talletussuojan piiriin. Suurien käteismäärien säilyttäminen ei ole koskaan suositeltavaa. Suuren käteismäärät ovat alttiita väärinkäytöksille eli niiden joutuminen ryöstön kohteeksi on todellinen riski.