Muutos: Aluevaltuutetut miettivät, kenelle päätösvalta kuuluu.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloittaa toimintansa vasta ensi vuoden alussa, mutta pohjatyötä tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Hyvinvointialueen aluevaltuusto, aluehallitus ja lautakunnat saivat omat puheenjohtajansa ja jäsenensä viime viikolla.
Historian ensimmäisessä aluevaltuuston kokouksessa valtuutettujen oli määrä saada myös yhteinen ymmärrys hallintosäännöstä. Hallintosäännössä määritellään esimerkiksi johtamisjärjestelmä sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Kiteytetysti tämä tarkoittaa päätöstä siitä, kenellä on valta päättää eri asioista.
Päätöksentekoon liittyen paljon on vielä auki, mutta se on varmaa, että jatkossa aluevaltuustolla ja aluehallituksella on suurimmin valtaa. Lautakuntien rooli pienenee nykyisestä.
Hyvinvointialueilla on itsenäinen valta päättää siitä, kuka päättää asioista ja viimeisenä kopauttaa nuijalla pöytään. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maarit Raja-Ahon (kok.) mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on ylin päättävä elin.
– Toisaalta aluehallitus tulee päättämään itsenäisesti monista asioista. Myös hyvinvointialuejohtajan rooli on merkittävä, Raja-Aho selvittää.
Hyvinvointialuejohtaja valitaan kesään mennessä. Raja-Ahon mukaan valittu henkilö johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Hyvinvointialuejohtaja vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.
Pesti on painava ja lähden siihen nöyränä.
Maarit Raja-Aho
Selvennetään vastuunjakoja kuvitteellisen esimerkin kautta: Vantaalle halutaan perustaa uusi terveysasema. Kuka päättää tuleeko sitä?
– Alueen hallintosääntöä rakennetaan parhaillaan ja jotkut toimintatavat voivat muuttua vielä poliittisissa neuvotteluissa. Isot palveluverkkopäätökset tehdään kuitenkin aina tarkkaan tutkittuun tietoon perustuen, yhteistyössä eri toimielinten kesken.
Raja-Ahon pestiä on kuvattu hyvinvointialueen painavimmaksi. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.
– Pesti on painava ja lähden siihen nöyränä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää.
Tällä hetkellä Vantaan kaupungin useista sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä asioista päättää sosiaali- ja terveyslautakunta. Lautakunnan käsittelyyn asiat tulevat monesti kaupungin virkamiesten valmistelemina. Jos asia vaatii, siihen ottaa kantaa myös kaupunginhallitus ja päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto. Valtuusto luo budjetissaan taloudelliset raamit sote-palveluille.
Aiempi perinteinen kuntapäätöksentekoon liittyvä lautakunnan rooli muuttuu hyvinvointialueelle siirryttäessä. Hyvinvointialueella tulee toimimaan tarkastuslautakunta, kansalliskielilautakunta ja aluevaalilautakunta. Nämä kaikki ovat lakisääteisiä.
Lisäksi Vantaan ja Keravan asioita tulee käsittelemään lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta. Kevään aikana muodostetaan myös pelastuslautakunta siinä kohtaa, kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitoksesta.
Lautakunnat eivät kuitenkaan hyvinvointialueella päätä asioita, mutta voivat ottaa niihin kantaa ja nostaa esille.
Kehittämistyötä tulevat tekemään myös eri jaostot, jotka ovat parhaillaan perusteilla. Hyvinvointialueella tulee toimimaan muun muassa perhepalveluiden jaosto sekä aikuissosiaalityön jaosto. Raja-Aho näkee jaostojen olevan merkittävässä roolissa ajantasaisen tiedon välityksessä lautakunnille ja sitä kautta hallitukselle sekä valtuustolle.
Raja-Aho korostaa, että hyvinvointialue on uusi asia, jota parhaillaan luodaan esimerkiksi päätöksenteon osalta. Aika näyttää, ovatko luodut päätöksentekopolut toimivia.