Turvallisuus: Asemien hyödyntämistä kannattaa selvittää, sanoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Arto Taskinen.
Vantaa tutkii, voisiko kaupunkiin perustaa uusia, järeitä väestönsuojia.
– Selvitämme, voitaisiinko kehäradan tunneliasemia tai mahdollisesti tulevaa ratikan Tikkurilan tunnelia hyödyntää tähän tarkoitukseen ja millä reunaehdoilla, toimenpiteillä ja kustannuksilla. Laskelmat saadaan maalis–huhtikuussa, kertoo Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin.
Jos Vantaa päättäisi käyttää tunneleita väestönsuojeluun, ne tarjoaisivat sotatilanteessa ja säteilyn uhatessa suojan tietyn alueen asukkaille.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Arto Taskinen huomauttaa, että kehäradan asemia ei ole suunniteltu väestönsuojiksi, mutta niiden hyödyntämistä kannattaa selvittää.
– Sirpaleilta ne ainakin antaisivat suojaa. Uusia tunneleita ja muita maanalaisia tiloja rakennettaessa väestönsuoja-asia kannattaa huomioida, Taskinen korostaa.
Westlinin mukaan kuntalaiset ovat esittäneet toiveita myös yleisistä väestönsuojista, mutta asiasta ei ole vireillä selvitystä.
– Olen kuullut, että Länsi-Vantaalla olisi suunnitteilla aloite yleisen väestönsuojan rakentamiseksi. Kaupungin ohjelmissa tai asemakaavoissa ei ole kuitenkaan mainintaa uudesta suojasta.
Westlinin mukaan Vantaalla ei ole myöskään suunnitelmaa muuttaa aiempaa linjaansa väestönsuojeluun.
– Suhteellisen väljästi rakennetun Vantaan väestönsuojelu perustuu talokohtaisiin väestönsuojiin. Periaatetta ei olla muuttamassa, ja se on sama kuin muissakin kaupungeissa, Helsinkiä lukuun ottamatta.
Lue lisää: Oma koti antaa hyvän suojan – Vantaan väestönsuojat otetaan käyttöön vain äärimmäisissä tilanteissa
Vantaalla sijaitsee 2 677 väestönsuojaa, joissa on vähintään noin 257 000 asukaspaikkaa. Vantaan väkiluku oli 239 216 viime vuoden lopussa. Väestönsuojista 137 on kaupungin toimitiloissa ja loput 2 540 ovat yksityisten rakennusten yhteydessä ja taloyhtiöiden vastuulla.
– Kaupungin omat väestönsuojat ovat varsin hyvässä kunnossa. Pari ongelmakohdetta on korjattava. Sen sijaan vanhimmat yksityiset väestönsuojat eivät enää täytä nykyajan vaatimuksia tiiviyden ja ilmanvaihdon osalta, Westlin selvittää.
Vantaalla on kaksi isoa kalliosuojaa, Hakunilassa ja Rajatorpassa Vapaalassa. Kaupungin ylläpitämät kalliosuojat ovat nyt liikuntatiloina, ja niitä käyttävät väestönsuojina tarvittaessa nimettyjen kerrostalojen asukkaat.
Taskisen mukaan pientaloissa ei ole väestönsuojia, koska näitä ei ole talojen rakentamisessa vaadittu.
– Keskustelu suojien tarpeesta on noussut esille erityisesti pientaloasukkaiden puolelta, hän kertoo.
Omakotitalojen asukkaat evakuoitaisiin tarvittaessa sotatilanteessa valtioneuvostoston osoittamaan paikkaan.