Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Löytyykö kotoasi tämä kaikki? Näin jokaisen pitäisi varautua 72 tuntia kestävään poikkeustilanteeseen – "Moni ei tule ajatelleeksi"

Sota Ukrainassa on saanut suomalaiset hakemaan kiivaasti tietoa siitä, miten poikkeusoloihin pitäisi varautua. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen toivoo, että asia kiinnostaisi ympäri vuoden tavallisessa arjessakin.

– Häiriötilanne voi tulla eteen koska vaan. Se voi olla esimerkiksi pitkä sähkökatko tai vedenjakeluhäiriö. Kun korona iski noin kaksi vuotta sitten, varautuminen nousi silloin esille. Hamstraaminen on kuitenkin eri asia kuin varautuminen, sanoo Spekissä 72 tunnin varautumissuosituksesta vastaava Räsänen.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

– Jos sähkön kantaverkko kaatuisi, sen korjaaminen veisi viranomaisten mukaan kolme vuorokautta eli sen 72 tuntia. Lisäksi monessa muussakin maassa on käytössä tämä kolmen vuorokauden varautuminen, Räsänen selvittää.

Hän sanoo, että luonnollisesti sähkökatkosta tulee ensin mieleen, että esimerkiksi valot, televisio ja jääkaappi eivät toimisi. Pitkä sähkökatko kuitenkin lamauttaisi yhteiskuntaa voimakkaasti.

– Kaupassakaan ei voisi asioida, koska maksujärjestelmät eivät toimisi. Bensaa ei voisi tankata eikä autoa ladata.

Spek on koonnut sivuilleen tietoa, mitä kodeissa tulisi aina olla 72 tunnin varautumissuositukseen mukaan. Siihen kuuluu päivittäin tarvittavia tarvikkeita kuten vettä ja ruokaa sekä erilaisia tarvikkeita.

Ihminen tarvitsee noin kaksi litraa puhdasta juomavettä päivässä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Yhteensä vettä kuluu yhdestä kahteen ämpärillistä henkilöä kohden vuorokaudessa.

– Tarvikelista kiinnostaa kaikkein eniten. Moni ei tule ajatelleeksi, että kotona tulisi aina olla esimerkiksi puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Sitä tarvitaan, jos vedenjakelu keskeytyy. Jos vettä ei tule, ei ämpäriä voi pestä eikä vedenjakelupisteeltä voi hakea vettä, Räsänen selvittää.

Pitkittyneen sähkökatkon varalle tarvitaan myös muun muassa taskulamppu, pattereilla toimiva radio ja ladattu varavirtalähde, jolla voi ladata kännykkää.

Lisäksi tarvitaan kotivara eli ruokaa koko perheelle 72 tunnin ajaksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto. Ne ovat tuotteita, joita käytetään arjessa tarpeen mukaan, ja tilalle hankitaan uutta.

– Jokaisessa kotitaloudessa kannattaa miettiä, mikä on mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Sitä tulee myös olla riittävästi.

Kotiin kannattaa varata hyvin säilyvää ruokaa. Myös sellaista, joka kestää huoneenlämmössä ja on kuivamuonana syötävissä sellaisenaan kuten murot.

Sähkökatkon aikana ruokaa voi talvella säilyttää esimerkiksi parvekkeella hyvin suojattuna. Jääkaapista käytetään ensin nopeimmin pilaantuvat tuotteet eikä jääkaappia tai pakastinta auota turhaan, jotta ne säilyvät kylminä mahdollisimman pitkään.

Kun uuni, liesi ja mikroaaltouuni eivät toimi, voi ruokaa tehdä retkikeittimellä tai ulkona grillissä.

Korona on opettanut suomalaiset varautumaan häiriöihin – Näin moni suomalainen selviäisi yli viikon käymättä kaupassa, kertoo tuore tutkimus