Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaa ennen ja nyt | Möskärinmäellä on laskettu mäkeä jo sukupolvien ajan – 1970-luvulla mäkeä uhkasi pieneneminen, mutta paikalliset aktiivit pelastivat mäen tasoittamiselta

Simonkylän virkistyspuistossa sijaitseva Hiiriharjun täyttömäki, Möskärinmäki, on houkutellut pulkkamäkeen jo vuosikymmenten ajan.

Nimi Möskäri juontuu ruotsinkielisestä nimestä Mösskärr. Voisi luulla, että sana "möss" viittaisi hiiriin, mutta tässä tapauksessa Mösskärrin "möss" on murretta sanalle "missne", joka suomeksi tarkoittaa suovehkaa. Mösskärrin kuuluisi siis periaatteessa olla Vehkasuo eikä Hiiriharju.

Lue myös: "Tämä on hyvä tapa purkaa stressiä", kertoo Möskärin mäellä liikkuva Kati Häkkinen – Kuntoilijat toivovat Vantaalle lisää kuntoportaita

Möskärinmäen kohdalla sijaitsi muinoin Kuusimäki. 1950-luvun ilmakuvassa alue oli vielä metsäinen, mutta esimerkiksi 1970-luvun ilmakuvassa mäki on jo puuton. Mäestä otettiin soraa tie- ja asuntorakentamistarkoituksiin ja se pieneni.

1970-luvulla Simonkylän kilta esitti vastalauseen soran poisviemisestä ja onnistui pysäyttämään mäen tasoittamisaikeet. Tilalle alettiin tuoda täyttömaata ja Möskärinmäki sai jäädä.

Vielä 1970–1980-luvuilla Möskärinmäki avautui moneen suuntaan ja mäenlaskupaikkoja oli useita. Vantaan kaupunginmuseon kokoelmissa on Erkki Pällin laskiaisena noin vuonna 1980 ottama valokuva, jossa mäelle kivutaan Kallioimarteentien puolelta. Nykyisin kyseisessä mäessä on jo isoiksi kasvaneita puita.

Parin viime vuoden sisällä Möskärinmäkeä on kohennettu muun muassa rakentamalla Vantaan toistaiseksi ainoat kuntoportaat. Vuoden 2020 lopussa huipulle saatiin lisäksi ulkokuntosalilaitteet.

Möskärinmäen monipuoliset harrastusmahdollisuudet tulevat tuomaan iloa myös tuleville sukupolville.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.