Suomelta jää vuosittain saamatta miljoonien verotulot, joita pitäisi maksaa ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitusten tuotoista. Osa sijoittajista tekee ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden avulla laillista verosuunnittelua, mutta osa kiertää veroja tarkoituksella ja käyttää hyväksi lainsäädännön porsaanreikiä, kertoo Verohallinto tiedotteessaan.
Tiedot selviävät tänään julkaistusta Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisusta.
Suomalaisten varoja oli tiedotteen mukaan ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamissa sijoitusvakuutuksissa vuonna 2020 yhteensä kuusi miljardia euroa. Summa on kuusi kertaa suurempi kuin viime vuonna osakesäästötileillä olleiden sijoitusten määrä.
Ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt raportoivat vuodelta 2020 noin 42 000 kappaletta sellaisia tuotteita, joissa suomalaisilla oli varoja kiinni.
– Selvityksemme osoitti, ettei Verohallinnolla ole ulkomaisista sijoitusvakuutuksista saaduista tuloista edelleenkään suoraa näkymää, joten verotuloja jää todennäköisesti saamatta. Verohallinto saa kyllä automaattisesti runsaasti tietoa näistä sijoituksista, mutta tietojen sisältö on puutteellinen ja tietojen hyödyntämiseen liittyy haasteita, sanoo tiedotteessa selvitystä tehnyt Antti Tokola Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Jos sijoittaja nostaa vakuutuksen osittain takaisin vakuutuksen voimassaoloaikana, hän maksaa veroa nostetulle summalle kertyneestä tuotosta.
Verohallinto voi tiedotteen mukaan puuttua keinotekoisiin järjestelyihin aikaisempaa helpommin. Verohallinto saa tällä hetkellä aiempaa paremmin tietoja suomalaisten varallisuudesta ulkomaisissa vakuutuskuorissa. Sijoittajat yrittävät kuitenkin edelleen vältellä veroja ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen järjestelyjen avulla. Usein tarkoituksella väärin toimivien sijoittajien tavoitteena on häivyttää varojen oikea omistaja.
– Selvityksen perusteella valvonnan haasteena on, että Verohallinto saa tietoja ulkomaisista vakuutussijoituksista vasta jälkikäteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Verohallinto joutuu avaamaan henkilöiden jo valmistunutta verotusta. Prosessi on hidas. Automaattisen tietojenvaihdon kautta saadut tiedot eivät myöskään käy yleensä sellaisenaan verotuksen perusteeksi, vaan Verohallinnon täytyy pyytää täydentäviä tietoja, Tokola kertoo.
Tiedotteessa kerrotaan, että Verohallinto on tunnistanut ulkomaalaisiin sijoitusvakuutuksiin liittyvät ongelmat ja tehnyt niihin liittyvää valvontaa jo useamman vuoden. Viime vuosien aikana valvonnassa on löydetty 90 miljoonaa euroa tuloa, jota ei oltu omatoimisesti ilmoitettu verotuksessa.
– Teemme jatkossa aiempaa enemmän töitä, jotta ulkomaisiin vakuutuskuoriin tehdyistä sijoituksista saadaan verotulot kerättyä oikeudenmukaisesti, kertoo tiedotteessa Verohallinnossa harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi.
Tälläkin hetkellä rikosprosessi on käynnissä kymmenissä tapauksissa, joissa ulkomaisiin vakuutussijoituksiin epäillään liittyvän veronkiertoa.
Verohallinto kertoo sivuillaan, miten tulot ilmoitetaan OmaVerossa tai paperisella veroilmoituksella.