Lastensaannissa on merkittäviä eroja koulutusryhmien välillä, mutta myös niiden sisällä. Korkeasti koulutetut saavat tavallisimmin kaksi lasta ja matalammin koulutetuilla yleistyvät sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut, kertoo Turun yliopiston tiedote Flux-tutkimushankkeen tuloksista.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa 40-vuotiailla naisilla ja 45-vuotiailla miehillä. Pieni osa naisista ja miehistä saa lapsia vielä näiden ikävuosien jälkeen, mutta luvut ovat jo lähellä lopullisia. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoja, jotka kattavat koko väestön.
Vastaavia asioita tutkittiin myös Ruotsissa.
Tiedotteen mukaan elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleisintä enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla. 1970-luvun alussa syntyneistä miehistä, jotka olivat saaneet enintään keskiasteen koulutuksen, jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes.
Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.
Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin myös, että yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa vähintään kolme lasta.
– Suomessa tämä lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita, sanoo tiedotteessa Flux-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
Korkeasti koulutetuilla sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut ovat harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla. Niistä kumpikaan ei ole yleistynyt korkeasti koulutetuilla. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt.
Valtaosa lapsettomista ei ole tiedotteen mukaan koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia vähän koulutetuilla.
Enintään keskiasteen koulutuksen saaneet saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa. Tämä myötävaikuttaa siihen, että ryhmässä yleistyvät suuret lapsiluvut.
Tiedotteessa todetaan, että koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen. Ne tukevat myös lasten saamista.
– Kyselytutkimusten mukaan valtaosa sekä miehistä että naisista haluaa jossain vaiheessa lapsia. Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa, Jalovaara sanoo.
– Onnistunut koulutus- ja työllisyyspolitiikka tukee myös syntyvyyttä ja sitä, että mahdollisimman moni saa niin monta lasta kuin itse toivoo, Jalovaara vielä jatkaa.
Flux-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.
