Työelämä: Iso joukko työvoimapulaa kärsivillä aloilla ahkeroivia osaajia lyö työhanskat naulaan.
Vantaan kaupungilta jää seuraavan parin vuoden aikana eläkkeelle noin 75 varhaiskasvattajaa. Suuri määrä osaajia poistuu alalta, jossa työvoimapula on tullut viime vuosina valitettavan tutuksi. Ammattiryhmien välisessä vertailussa Vantaalla eläköityy sekä lukumäärällisesti että suhteellisesti eniten juuri varhaiskasvattajia.
Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievoselle työntekijöiden eläkkeelle lähtö tarkoittaa lisäpainetta uuden henkilöstön löytämiseksi.
Kaikkiaan parin seuraavan vuoden aikana kaupungin henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän noin 250 henkilöä. Määrä ei ole Lievosen mukaan kohtuuttoman suuri. Ongelmia saattaa kuitenkin olla tiedossa siksi, että eläköityminen koskettaa erityisesti aloja, joissa on valmiiksi suuri pula työvoimasta.
Lievonen muistuttaa, että hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveysalan työntekijät eivät enää ole Vantaan kaupungin palveluksessa. Sama koskee pelastusalaa.
Lievosen mukaan osaajien lähtö pois työelämästä tulisi ottaa huomioon koulutuspaikkojen määrissä, muuten ollaan pulassa.
– Varhaiskasvatuksen opettajia ei yksikertaisesti kouluteta pääkaupunkiseudulla riittävästi. Helsingin yliopiston aloituspaikat pitäisi puolitoistakertaistaa, jos halutaan, että vuoden 2030 jälkeen henkilöstörakenne on pääkaupunkiseudun kaupungeissa sellainen, jota laki vaatii.
Me vanhat elämme vanhassa ajassa.
Parin seuraavan vuoden aikana eläkkeelle jää Vantaalta ennusteen mukaan myös noin 70 opettajaa. Yksi heistä on korsolainen Jukka Lehtomäki. Teknisen työn opettajana Vantaalla vuodesta 1987 toiminut Lehtomäki päättää työuransa kesällä.
Lehtomäki katsoo kaupungin työntekijöiden eläköitymistä hieman toisin kuin henkilöstöihmiset.
– Jos ihan suoraan sanotaan, niin sehän on vain hyvä, että väkeä lähtee. Me vanhat elämme vanhassa ajassa ja omissa tavoissamme. Uuden opetussuunnitelman mukaan teknisen työn opettajan pitäisi hallita muun maussa 3D-tulostus, robotiikka ja laserleikkaus.
Koivukylän koulussa työskentelevän Lehtomäen mukaan nykypäivän vaatimusten täyttäminen edellyttäisi ”vanhoilta konkareilta” paljon jatkuvaa kouluttautumista.
– Nuorena olin innostunut ja menossa monenlaiseen koulutukseen uutta oppimaan. Kaupunki ei kuitenkaan tukenut sitä, ja vähitellen innostus kouluttautumiseen hiipui.
Lehtomäki luottaa, että hänen tilalleen saadaan uusi, nykyajan tekniikat jo opinnoissaan sisäistänyt tekijä. Ennen eläkkeelle lähtöään pitkän linjan koulumies ilmaisee huolensa kaupungin useista lyhytnäköisistä ratkaisuista.
– Ihmettelen suunnattomasti muun muassa sitä, että talonmiehet laitettiin pois isoista koulukiinteistöistä. Kyse on kymmenien miljoonien kiinteistöistä. Olisiko siinä iso raha maksaa muutama kymmenen tuhatta euroa palkkaa ammatti-ihmiselle, joka kokonaisvaltaisesti pitäisi huolta kiinteistöjen kunnosta – olisi koulun oma isäntä tai emäntä?