Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaa ennen ja nyt | Vantaanlaakson arkeologisilta kaivauksilta löytyi keskiajalta peräisin olevan kannun sirpale

Keskiajalla Vantaa oli osa keskieurooppalaista hansaverkostoa.

Siitä kielii Vantaanlaaksosta löytynyt saksalaisen Jacoba-kannun sirpale 1300-luvulta.

1200–1300-luvulla Saksassa opittiin valmistamaan niin sanottua kivisavikeramiikkaa. Kivisavikeramiikka on korkeassa lämpötilassa poltettua keramiikkaa, jonka massa on täysin sulanut. Tästä johtuen kivisaviastiat olivat vesitiiviitä.

Merkittävin kivisaviastioiden valmistuspaikka oli Kölnin lähellä sijainnut Siegburg. Hansakaupan myötä Vantaallekin on päätynyt useita Siegburgissa valmistettuja astioita.

Esimerkki hienosta Siegburgissa valmistetusta astiasta on Vantaanlaaksossa sijaitsevan keskiaikaisen Mårtensbyn Lillaksen tilan arkeologisilta kaivauksilta löytynyt niin kutsuttu Jacoba-kannun sirpale.

Keskiajalla moni vantaalainen talonpoika kävi kauppaa Tallinnassa asuvien hansakauppiaiden kanssa. Tallinnaan saapui tavaraa kaikilta Itämeren ympäristön alueilta.

Tallinnasta tuotujen hansaesineiden myötä Vantaallakin päästiin osaksi Keski-Euroopan esinekulttuuria.

Koska kivisaviastiat olivat vedenpitäviä, soveltuivat ne hyvin tarjoilu- tai säilytysastioiksi.

Ehkäpä Jacoba-kannussa oli alun perin kuljetettu keskieurooppalaista viiniä Mårtensbyhyn. Viinin loputtua saatettiin astiasta tarjota esimerkiksi tilalla tehtyä olutta.

Harmistus on varmasti ollut suuri, kun ylellinen astia on aikanaan särkynyt. Arkeologit ovat kuitenkin mielissään, sillä he pääsevät särkyneen astian avulla kertomaan tarinaa keskiaikaisen Vantaan elämästä.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.