Vantaalaisgraafikko kävi Tšernobylissä kohtaamassa lapsuutensa hirviön – syntyi tietopuolinen sarjakuvakirja, jota inspiroivat sympaattiset kulkukoirat

Teos: Johanna Aulén matkusti Ukrainaan 2019 keväällä aavistamatta tekevänsä kirjan, jonka julkaisun aikaan maata ruhjoo sota. Nyt päällimmäisenä mielessä on tavoite käyttää teosta hyväksi Ukrainan auttamisessa.

Kun Myyrmäessä asuva graafikko Johanna Aulén oli yläkoululainen, hän sai käteensä ympäristöjärjestö Greenpeacen lehtisen, jossa kerrottiin vuonna Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Se nosti puoleksi vuodeksi pintaan uudestaan pelon, jota Aulén oli jo pienenä lapsena onnettomuusvuonna 1986 kokenut.

– Olin viiden korvilla, ja se oli ensimmäinen asia, jonka elämässäni koin oikeasti pelottavaksi, vaikka lapsia yritettiinkin asialta suojella, hän muistaa.

– Kun ei tiennyt eikä ymmärtänyt, mistä oli kysymys, pelko otti muodottoman ja ison pimeässä olevan hirviön hahmon.

Loppuvuodesta 2018 Aulén osui nettiä selaillessaan vahingossa kuviin Prypjatista, ja mielenkiinto lapsuuden monsteria kohtaan heräsi. Aavekaupungiksi onnettomuuden jälkeen muuttunut Prypjat rakennettiin varta vasten ydinvoimala-alueen työntekijöille.

– Kuvat olivat kauhean kauniita ja samalla surullisia, Aulén toteaa.

Häntä kiehtoi niiden välittämä visuaalinen kauneus paikasta, jossa puut kasvavat rakenteiden läpi ja kivi murenee ajan myötä palaten lopulta alkuperäiseen olomuotoonsa.

Niinpä Aulén päätti lähteä katsomaan lapsuutensa pelon kohdetta silmästä silmään ja matkusti kolme vuotta sitten paikan päälle tekemään juttua Ylen Kulttuuricoctail-verkkojulkaisuun. Juttu koostui tekstistä ja piirroksista.

– Ennen matkaa tuli tutuilta kommentteja tyyliin älä lähde tai sitten et moneen päivään tule käymään täällä, kun palaat, Aulén kertoo.

– Monista lähteistä kuitenkin löytää varmistuksen siitä, että säteilymäärä on pieni, jokseenkin samaa luokkaa kuin lentomatkan aikana saatu ilmakehässä.

Suljetulle vyöhykkeelle pääsi vain tarkastuspisteiden kautta ja liikkuminen puhdistutetuilla alueilla tapahtui valvotusti oppaan kera.

– Vaatteiden on siellä oltava peittävät. Ulkona ei saa syödä eikä juoda eikä maahan istahtaa tai laskea tavaroita.

Tšernobyl jäi graafikolle niin sanotusti päälle ja hän jatkoi aiheen tutkimista. Syntyi sarjakuvakirja Tšernobylin koirat, joka julkaistiin maaliskuun puolivälissä.

– Koiria oli joka paikassa, niitä pyörii alueella satoja. Populaatioita on siellä missä ihmisiäkin, kuten Tšernobylin kylässä ja tarkastuspisteillä sekä voimalan lähellä, koska siellä on paljon työntekijöitä.

– Sikäläiset ihmiset rakastavat näitä kulkukoiriaan ja ruokkivat niitä.

Kulkukoirat polveutuvat alueelle onnettomuuden jälkeen jääneistä yksilöistä.

– Osa on hyvin arkoja, mutta joukossa on paljon myös kesyjä koiria, muun muassa Tarzan, josta kirjassani on kuva ja joka on paikallinen, moneen lehtijuttuunkin päässyt, julkkis.

Aulénin haastatteleman alueella työskennelleen Clean Future Fund -hyväntekeväisyysjärjestön eläinlääkärin mukaan koirissa ei ole havaittu epämuodostumia eikä muitakaan poikkeuksia.

– Koirat ovat kuitenkin lyhytikäisiä, mutta ilmeisesti karujen elinolosuhteiden vuoksi, eivät säteilyn.

Aulénilla on itsellään kaksi koiraa, 14-vuotias puudeli Nana ja 6-vuotias yorkshirenterrieri Piipponen. Ukrainalaiset kulkukoirat jättivät suuren tassunjäljen koiraihmisen sydämeen.

– Ne olivat kaikki ihania, mutta kun palasin kotiin, Tarzan oli pitkään joka päivä mielessäni. Piirsin siitä kuvia ja lähetin valokuvia tutuille.

Iloisena ihmisten parissa hypellyt koira sysäsi liikkeelle teoksen, jonka tarinasta saa ammennettua myös aimo annoksen tietoa. Käytetyt lähteet löytyvät kirjan lopusta sivukohtaisesti ja niiden yhteyteen on tiivistetty lisätietoa muun muassa Tšernobylin ydinvoimalasta, onnettomuudesta, säteilystä, alueista, ihmisistä, luonnosta ja koirista.

Kirja meni painoon juuri ennen Ukrainan sodan alkamista ja tuli ulos sodan ollessa jo käynnissä. Ilon kirjasta Aulén uumoilee tulevan joskus myöhemmin, nyt mielessä on päällimmäisenä mahdollisuus osallistua sillä Ukrainan tukemiseen.

– Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että saamme kirjasta julkaistua ulkomailla hyväntekeväisyyspainoksen, josta kertyvät varat ohjataan Ukrainalle.

Lue myös:

Tutkija Kati Kivisaari, 33, väitteli aiheesta, joka vei hänet useita kertoja Tšernobyliin – kenttätyöt ydinvoimala-alueella tarkoittivat välillä tekeytymistä paikalliseksi

Lähes 12 000 ukrainalaista on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua – Ehtivätkö työluvat kuntoon ennen kesäkauden alkua?

Kiovalaisen Hanna Dovhalin perhe on sotaa paossa Vantaalla – 13-vuotias tytär Polina katsoo kännykästä, kun pommit moukaroivat rakkaita paikkoja

Henkilö

Johanna Aulén

Syntynyt 1981 Espoossa.

Asunut myös Helsingissä ja Ruotsissa ja 15 viime vuotta Myyrmäessä.

Taiteen maisteri, medianomi.

Työskentelee freelance-graafikkona. Tehnyt töitä muun muassa Ylellä, Eksjö Animation -studiolla Ruotsissa ja Espoon kuvataidekoulussa, jossa toiminut kuvaamataidon opettajana.

15.3. julkaistu Tšernobylin koirat (WSOY) on Aulénin ensimmäinen sarjakuvakirja.

Etusivulla nyt