Työssäkäyvien köyhyys pahentunut korona-aikana Vantaalla, kertoo Vantaan seurakunnat tiedotteessaan.
Diakoniatyöntekijät kohtaavat työssään jatkuvasti työssäkäyviä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat työpaikasta huolimatta diakoniatyön palveluja tullakseen toimeen. Taloustilanne ja toimeentulo voivat huonontua yllättäen, jolloin osa hakee apua seurakunnan diakoniatyöstä.
Vantaan seurakuntayhtymän diakoniatyötä tekevä osallisuuskoordinaattori Eeva Lehtineva pitää työssäkäyvien köyhyyttä hälyttävänä merkkinä yhteiskunnan turvaverkon aukoista.
– On monia syitä, joiden vuoksi työssäkäyvät hakeutuvat diakonian asiakkaaksi. Esimerkiksi pätkätyöt, nollatuntisopimukset, muuttuvat perhetilanteet sekä yllättävät kriisit voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin ongelmiin, vaikka ihmisellä olisikin työpaikka, Lehtineva kertoo tiedotteessa.
Pitkittynyt koronatilanne näkyy Lehtinevan mukaan hänen työssään selkeästi. Hän työskentelee Vantaan seurakuntayhtymän ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -hävikkiruoka-avussa, jonka kävijämäärät ovat koronan myötä kasvaneet.
Osa kävijöistä on työssäkäyviä, joiden taloudellinen tilanne on heikko eikä palkka riitä elämiseen.
Osalla heistä on Lehtinevan mukaan vähän työtunteja tai useita erimittaisia lomautuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ravintola-alalla työskentelevät, jotka ovat joutuneet korona-aikana haastavaan tilanteeseen.
– Sekä jonossa että vapaaehtoisena on paljon kovia ammattilaisia, jotka ovat koronarajoitusten myötä joutuneet epävarmaan tilanteeseen, Lehtineva kertoo.
Pienituloisuudesta puhutaan, kun kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräistä kotitalouden tuloista. Vuoden 2019 mittarin mukaan yksin asuvalle tämä tarkoittaa hieman alle 1 300 euron kuukausituloja.
Lehtinevan mukaan tällainen tulotaso on monelle arkipäivää esimerkiksi tilanteessa, jossa matalapalkka alalla työskentelevän ihmisen työtunteja vähennetään.
Suomessa arviolta noin 200 000 ihmistä elää tilanteessa, jossa ansiotulot eivät itsessään riitä köyhyysrajan ylittämiseen (työssäkäyvien köyhyyttä tutkineen Mikko Jakosen mukaan).
Suomen köyhyyden vastaisen verkoston vuonna 2021 teettämä Köyhyysvahti-raportti nostaa esiin Lehtinevan tavoin epämääräisten ja epäsäännöllisen töiden vaikutukset työssäkäyvien köyhyysriskiin. Yksinasuvat muodostavat merkittävän osan työssäkäyvistä köyhistä
Yksi esiin nouseva syy työssäkäyvien köyhyyteen on velkaantuminen. Rekolan seurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi kertoo, että monet tukeutuvat kirkon diakoniaan, kun suuri osa tuloista menee velkojen maksuun, eivätkä tulot riitä elämiseen.
– Usein ihminen on jo ennestään ollut pienituloinen ja kun tulee esimerkiksi yllättävä lomautusjakso tai työtuntien väheneminen, talous ei kestä tulojen äkillistä pienenemistä. Tällöin velkaantuminen saattaa tapahtua nopeastikin, ja vaikka ihminen palaisikin työelämään ovat velat ehtineet kasvaa suuriksi. Monen kohdalla velkaantuminen on tapahtunut korona-aikana, Rusi kertoo tiedotteessa.
Yhteiskunnan tarjoamat tuet eivät aina kohtaa erilaisissa tilanteissa olevien tarpeita. Esimerkiksi velkaantumista ja velkojen määrää ei oteta huomioon yhteiskunnan tukia myönnettäessä.