Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Sympaattinen puutalo Kuninkaalassa on taas täynnä näyttelyenergiaa – Taiteilija Anna Semerdjieville Gjutars on rakas paikka

Galleria Gjutarsin ”juhlavuodet” ovat nyt ohi. Pienimuotoisten juhlien järjestämiseen viime vuosina vuokrattu talo palaa aiempaan tehtäväänsä, eli kokonaan säännöllisten taidenäyttelyiden pitopaikaksi.

Puutalo Kuninkaalassa on Vantaan kaupungin omistuksessa. 1990-luvun loppupuolelta lähtien sen vuokralaisena on ollut Vantaan Taiteilijaseura.

Vaikka Gjutars ottaa taas entisenlaisen roolin taiteilijaseuran galleriana, seuran toimisto ja taidelainaamo pysyvät Vantaan kaupungintalon vieressä Galleria K:ssa, jonne ne muuttivat vuonna 2014 ja jonka näyttelyistä puolet ovat Vantaan taiteilijaseuran ja puolet Taidemuseo Artsin tuottamia.

– Tuolloin seuralla ei ollut varaa pitää ketään töissä myös Gjutarsissa, mutta nyt pystyimme palkkaamaan tukijärjestelmän kautta sinne osa-aikaisen työntekijän osaksi viikkoa. Viikonloppuisin näyttelyistä huolehtivat taiteilijat itse, seuran puheenjohtaja Jaana Tuomisto kertoo.

Gallerian säännölliset aukiolopäivät ovat keskiviikosta perjantaihin, mutta näyttelyjen aukiolo voi viikonloppujen lisäksi laajeta muillekin päiville sen mukaan, miten taiteilijat pystyvät omin voimin pitämään ovia auki.

Taiteilijaseuran jäsen ja entinen puheenjohtaja Anna Semerdjiev on uudelleen vironneen näyttelytoiminnan airut Keskeneräisiä-näyttelyllään.

– Gjutars on minulle tosi rakas ja lämminhenkinen sekä muistoja ja ajatuksia herättävä paikka, hän kertoo.

Semerdjievin edellisestä näyttelystä 1940-luvulla rakennetun puutalon sympaattisessa miljöössä on liki yhdeksän vuotta. Avajaisiin tuli suuri joukko sukulaisia, ystäviä, kollegoita ja muita vieraita.

– Parhaat avajaiseni ikinä. Ne eivät kestäneet kello neljään iltapäivällä, vaan aamuneljään, kun istuimme vieraiden kanssa kuumassa kesäyössä talon takapihalla.

Gjutarsissa on myös vietetty niin taiteilijan nelikymppisiä kuin hänen nyt 6-vuotiaan poikansakin synttäreitä.

Vanha rakennus sopii temaattiseen ajatteluun, joka vaikuttaa Semerdjievin teosten taustalla.

– Olen pohtinut ihmisyyttä, ihmisen keskeneräisyyttä ja vajavaisuutta. Talo ajatellaan usein ihmisen symboliksi, esimerkiksi unista puhuttaessa. Jos näkee unta talosta, tulkitaan, että ihminen itse on se talo.

Semerdjiev kertoo itsellään olleen toistuvasti unia asumisesta läheistensä kanssa ränsistyneessä talossa, kun hänen isovanhempansa alkoivat olla hyvin ikääntyneitä.

– Isovanhempani yrittivät kovasti korjata sitä, mutta talo vain ränsistyi enemmän ja enemmän. Koen, että tein surutyötä tuolloin.

Taiteilijan näyttelyssä olevat öljyvärityöt ovat yhtä lukuun ottamatta uusia. Ne ovat kuvia ihmisistä, mutta viestivät keskeneräisyydestä.

Vantaan kuvataidekoulussa pitkään opettanut Semerdjiev antaa katsojalle mietittäväksi, ovatko prosessi ja kehitys kuitenkin tärkeämpiä kuin lopputulos ja valmiiksi tuleminen. Niin oppimisessa kuin ihmisen elämässä.

Lue myös:

Kova tavoite: Vantaan Taiteilijaseura aikoo moninkertaistaa taideteosten lainausmäärät

Vantaalla voi pian mennä naimisiin taidegalleriassa – vihkiaikoja voi jo varata