Työnhakijan motivaatio ja sopivuus tehtävään merkitsevät eniten, kun palkataan uutta työntekijää. Moni ala kärsii Suomessa osaajapulasta. Tästä huolimatta yli 50-vuotiaiden työllistyminen on vaikeaa ja asenteet kielivät ikäsyrjinnästä, kertoo Duunitori tiedotteessaan.
Tuoreen Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan yli puolet rekrytoinnin ammattilaisista uskoo rekrytointien määrän kasvavan tulevan vuoden aikana. Samalla 58 prosenttia kertoo pätevien osaajien löytämisen vaikeutuneen edellisvuodesta. Viime vuoden tutkimuksessa samoin koki vain 35 prosenttia.
Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan työnhakijan motivaatio ratkaisee, saako hän paikan. Myös tänä vuonna jopa 95 prosenttia vastaajista pitää sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.
– Motivaatiolla on ilmeinen rooli siinä, menestyykö ja viihtyykö ihminen työssään. Ihmiset kuitenkin motivoituvat erilaisista asioista, eikä hakijoiden laittaminen paremmuusjärjestykseen yksin sen perusteella ole tarkoituksenmukaista. Työnhakijan kannattaa silti ehdottomasti miettiä työhaastatteluun valmistautuessaan, mikä motivoi itseä työelämässä ja haetussa tehtävässä. Toisaalta myös työnantajan on syytä miettiä tarjoamiaan motivaation lähteitä perusteellisesti, erityisesti osaajapula-aloilla, sanoo tiedotteessa Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.
Mitkä tekijät sitten johtavat siihen, että hakija jää rannalle rekrytoinnissa?
– Hakija ei tiedä mitä on hakemassa tai hakee työpaikkaa ”pakosta”. Hänellä on vääränlainen tai puutteellinen kokemus, motivaation puute, hakija vaikuttaa ylimieliseltä tai ei tunnista kehityskohteitaan, hakija vaikuttaa kiinnostuneelta lähinnä palkasta ja eduista, perustellaan tutkimuksen avoimissa vastauksissa.
Puhumme kestävästä kehityksestä, mutta samalla haaskaamme surutta ihmisten osaamista.
– Jos hakemuksesta näkee heti, että se on tehty yleisellä tasolla ja lähetetty useampaan paikkaan sellaisenaan. Sitä ei ole ’räätälöity’ juuri haettavaan yritykseen ja tehtävään, luettelee eräs vastaaja syitään hylätä työhakemus.
Vaisto huomauttaa tiedotteessa, että työttömien niin kutsuttu aktivointi hakemusten tehtailemiseen kuormittaa myös niiden vastaanottajia.
Tänä vuonna tutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran, miten vastaajat näkevät yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työllistymismahdollisuudet. Vastausten perusteella hakijan ikä vaikuttaa rekrytoinnissa menestymiseen.
Tiedotteen mukaan lähes kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että yli 50-vuotiaan on vaikeampi työllistyä kuin nuoremman. Näin uskovat sekä yli 50-vuotiaat vastaajat että rekrytoinnin ammattilaiset.
Osa vastaajista näkee rekrytoinnissa selvää ikäsyrjintää.
– Työnantaja ei osaa huomioida tai arvioida vanhemman työntekijän työnantajalle tuomia etuja, vaan tuijottaa liikaa siihen, että kokeneemmalle ja osaavammalle työntekijälle on maksettava parempaa palkkaa, on yksi vastaajista kirjoittanut.
Toiset taas näkevät syitä yli 50-vuotiaissa työnhakijoissa.
– 50-vuotiaalla tyypillä osaaminen on usein vanhentunutta ja palkkatoive liikaa verrattuna tuoreeseen asiantuntijaan, eräs vastaajista kirjoittaa.
Vastaajista 61 prosenttia uskoo, että rekrytoinneissa tulee edistää monimuotoisuutta.
– On ristiriitaista, että työmarkkinoilla sekä podetaan pulaa kokeneista osaajista että vieroksutaan osaajia, joilla on eniten kokemusta. Nykyisten viisikymppisten tavoite-eläkeikä on 68 vuotta. Matkaa työelämässä on siis jäljellä yhtä paljon kuin vastasyntyneellä äänioikeuteen, Vaisto havainnollistaa.
Hän toteaa tiedotteessa, että yksilön täytyy pitää huolta osaamisensa ajantasaisuudesta, mutta työmarkkinat kaipaavat myös laajempaa asenteiden uudelleenarviointia.
– Puhumme kestävästä kehityksestä, mutta samalla haaskaamme surutta ihmisten osaamista, Vaisto jatkaa.
Kansallinen rekrytointitutkimus toteutettiin nyt 10 kertaa. Siihen osallistui yhteensä 519 rekrytoinnin ja muun henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimen linkin kautta että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 16.2–2.3.2022.
